Mirkka Paajasen odotettu debyyttialbumi

35-vuotias Mirkka Paajanen on julkaissut esikoissoololevynsä. Mirkka tunnetaan sessiotaustalaulajana, muusikkona monien tunnettujen artistien konserteista ja levytyksistä. Paajasen lauluja ovat levyttäneet mm. Samuli Edelmann, Rajaton, Club For Five ja Suvi Teräsniska.

1. KUINKA PITKÄN AJAN TULOSTA DEBYYTTIALBUMISI?

– Tein Jyväskylän Konsalla 2003 ekan oman EP:n omista biiseistäni, mutta silloin ei ollut vielä sen kummempaa visiota tai haavetta. Ehkä vois sanoa, että 2009 havahduin siihen mitä haluaisin tehdä eli koko pitkän soololevyn. Tuolloin aloin kirjoittaa biisejä sitä ajatellen. Teinkin Stadian päättökonserttini omista biiseistäni, toki staili oli silloin kansanmusa, johon olin vastikään hurahtanut ja toivoin tuolloin kovasti voivani tehdä kamuun kallellaan olevan debyyttilevyn, mutta sitten synnytin esikoiseni ja jäin keikkailevaksi kotiäidiksi muiden artistien taustalaulajana. Näin soolourani sai aina siirtyä tuonnemmaksi.

– Oon tehnyt biisejä pienestä asti, mutta mulla ei ole koskaan ollut tarvetta artistiksi tai nostaa esille itseäni. Muistan aikoinaan, kun tapasin Pekka Ruuskaa ekoja kertoja ja hän tivas multa sitä halua olla esillä, kun mä vain halusin esitellä biisejä ja puhua niistä, en itsestäni. Oon aina vain halunnut tehdä kappaleita, jotka koskettais ja kantais kuulijoitaan. Tämän tarpeen vuoksi halusin lopulta tehdä myös soololevyn, saadakseni suoremman kontaktin yleisöön kuin taustalaulajana voi saada.

2. MINKÄLAISILLA LÄHESTYMISTAVOILLA ALOIT KIRJOITTAA BIISEJÄSI, SOVITTAA JA TUOTTAA ALBUMIKOKONAISUUTTA?

– Tarinat edellä. Mulle tarina on kaikkein olennaisin, musiikki tukee tai ei tue sitä ja halusin valita sellaiset soittimet, soundit ja tehdä sellaiset sovitukset, jotka olis perusteltuja nimenomaan tekstien kannalta, tukisi sitä sävyä tai ajatusta, joka mulla sen biisin suhteen on, mikä funktio milläkin biisillä.

– Sovituksilla voi tuoda teksteihin lisää sävyjä tai viedä tekstiä johonkin suuntaan ja yhtälailla soitinvalinnoilla voi muuttaa biisiä yllättävänkin paljon. Halusin pitää musassa juuret kuuluvilla tuoreilla mausteilla jottei musaa vois sivuttaa jo kuultuna paseena menneestä tai nykypäivästä, herättääkseni ihmisen kuuntelemaan oikeasti, että mitä siellä sanotaan. Liian kuultu musiikki ei herätä ainakaan itseäni kuuntelemaan tekstiä ja hyvä tarina saattaa mennä ohitse liian sovinnaisen tai ennalta-arvattavan sovituksen tai soitinnoksen tähden.

– Soundiini, tuottamiseen ja sovittamiseen ovat vaikuttaneet myös eri musatyylien yhdistelyt, Afrikan suuntanumerot ovat rakkaita ja herättävät mielenkiinnon.

3. ESIKUVISTASI, JOTKA OVAT VAIKUTTANEET DEBYYTTIISI?

– Onhan niitä, kuten mm. Stevie Wonder, Janis Joplin, Eva Cassidy, Tracy Chapman, Damien Rice, Neil Young, Nick Cave, J. Karjalainen, Mikko Kuustonen, Mikael Kiwanuka, Tove Lo, Sting…

4. ENTÄ LYRIIKOISTASI? MITEN KUVAILISIT NIITÄ SUHTEESSA SÄVELLYKSIISI?

– Mun sävellykset syntyy aina siinä sivussa, kuulen tekstissä nuotin, lauseilla on oma sävel ja sointunsa jo valmiiks. Toki tiedän, että jossain vaiheessa alan toistamaan itseäni ja saadakseni sävellyksiin mielenkiintoa niihinkin täytyy jossain vaiheessa keskittyä erikseen, mutta tällä hetkellä huomaan käyväni kuherruskuukautta tekstien suhteen ja haluan pitää kaiken focuksen niissä. Koitan poimia olennaisen, kertoa tarkkarajaisia kuvia ja sanoittaa abstraktia, antaa surulle ja ilolle kasvot, antaa tunteille jalat ja nimet.

5. 90-LUVUN LOPPU NOSTI VOIMALLA UUDEN SUKUPOLVEN SUOMALAISIA NAISARTISTEJA JA LAULUNTEKIJÖITÄ FRAMILLE ROOTSIN MONINAISESTA KIRJOSTA. SYNTYI UNIIKKIA TUOTANTOA JA ÄÄNIKUVAA! MIKÄ ON SINUN MISSIOSI OHEISESTA PUHUTTAESSA?

– Innostun melko harvasta nykypäivän artistista. Tuntuu, että monesta puuttuu korvaani sellainen J.J Cale -tyyppinen rähinä tai juurevuus. Yksi motiivi soololevyn tekoon oli just se, että mielestäni musiikin skenessä on liian vähän sellaista musaa, jossa vanha kohtaa uuden sillä koen, että juurista olisi paljon mitä ammentaa myös nykypäivän musaan.

– Mun korvaani tietty koskettavuus on helpompi saavuttaa jo tietyillä ikiaikaisilla soundeilla. Monetkaan konesoundit ei liikauta mitään osaa, ei läpäise suojausta. Debyyttilevylläni koitin jonkin verran laskelmoida myös valtavirtaan pääsyä, mutta enempää tämän päivän soundia en levylleni halunnut ja luulen, että seuraava levyni tulee olemaan lähempänä laulaja-lauluntekijä-perinnön soundimaailmaa.

6. SINUT TUNNETAAN TAITAVANA SESSIOMUUSIKKONA, JOKA ON OLLUT HYVIN MONESSA PRODUKTIOSSA MUKANA. MITEN NÄMÄ TAUSTASI JA KOKEMUKSESI OVAT OLLEET KOMPPAAMASSA ESIKOISALBUMILLASI?

– Visio soololevystä vahvistui vuosi vuodelta ja projekti projektilta seurattuani artistien elämää niin kiertueilla istuessamme keikkabusseissa kuin lavaltakin käsin. Samalla, kun tein biisejä muille artisteille, tuntui osittain vähän hassulta antaa omat sanat muiden suuhun. Mietin miksi en kertoisi niitä itse, omalla tavallani, kun mullakin kerran on oma ääni, visio ja kyky sanoittaa, kulkea vierellä ja halu jakaa sitä ehkä astetta intensiivisemmin. Toiveeni olisi sanoittaa ja kohdata yleisöä, käydä vuoropuhelua. Parrasvaloissa patsastelu itsessään ei tuota mulle mielihyvää, olen ennen kaikkea tarinankertoja ja artismius antaa sille mahdollisuuden.

7. MITÄ KAIKKEA ON VIELÄ TULOSSA LEVYSI JULKAISUN JÄLKEEN? KEIKKOJA?

– 24.9 on pienimuotoinen levynjulkkari ja uusi levykin on jo suunnitteilla. Soolona keikkailen toistaiseksi harvakseltaan, koska työni koostuu pääosin biisien tekemisestä niin itselleni kuin muillekin artisteille, Kuustosen bändissä häärätessä, coverkeikkaillessa ja lisäksi pidän biisinteko-workshoppeja ympäri Suomea. Koen omaksi tehtäväkseni auttaa ihmisiä sanoittamaan itseään ja tunteitaan, tämä on tapani tehdä mielenterveystyötä ja edistää ihmisten hyvinvointia.

MIRKKA – ETTÄ MUISTAISIT SAMAN

Tämän albumin sisältö kulkee vahvoissa lyriikoissa, jota pieteetillä tuotettu musiikki tukee rikkain soundimaailmoin. Siis vaatii myös paljon artistilta, jotta kykenee julkituoda kaiken sisällön.

Laulaja / lauluntekijä Mirkka Paajasen debyyttipitkäsoitto täyttää odotukset. Mirkan laulu on taitavaa, hallittua, mutta myös ilmaisultaan luontevaa ja rentoa. Fraseeraus, artikulointi ja soundi! Siinäpä ne perustyökalut.

Mirkan tarinat saavat ison painoarvon. Hän pohtii elämää, parisuhdetta, suhdettaan lapsiinsa ja on kuuliainen rakkaudelle tässä hetkessä…

****

Tuottajat: Mirkka Paajanen ja Ville Riippa
Ville Riippa – piano,¨lyömäsoittimet, kitara, ohjelmointi
Mirkka Paajanen – laulut, piano, lyömäsoittimet, mandoliini, ohjelmointi
Make Perttilä – kitarat (2,3,5,7,8,9)
Marzi Nyman – kitarat (4,5,6,10)
Sami Koskela – lyömäsoittimet (4,5,6,10)
Kari Hulkkonen – basso
Laura Airola – viulu (9)