Mark Lanegan – "no easy action"

Mark Laneganin ääni ei ole niin karhea kuin voisi kuvitella, mutta tunnistettava se todella on puhelinlinjoja pitkin hotellihuoneesta kulkeutuessaan. Ääni kuulostaa myös lähinnä siltä, että Lanegan olisi voinut keksiä tuhansia haastattelua miellyttävämpiä tapoja tappaa aikaa, ennen kuin olisi taas aika heittää yksi tämänkeväisen soolokiertueen keikoista. Muun muassa Screaming Treesista, Queens of the Stone Agesta, Gutter Twinsista, lukuisista soololevyistään ja yhteistyöstään Isobel Campbellin kanssa tunnettu muusikko ei kai ikinä ole pitänyt siitä, että joutuu toisinaan tekemään selkoa tekemisistään median edustajille, mutta vastailee siitä huolimatta kysymyksiin skarpisti, ytimekkäästi ja yllättävän suorapuheisesti. Paikoitellen kaikenkokeneen ja vastahakoisen pinnan alta alkaa pilkottaa jopa pientä innostusta ja äärimmäisen kuivaa, ilkikurista huumoria.

Haastattelijaa ei ehkä päästetä helpolla, mutta eipä ole Lanegan itsekään mistään helpolla selvinnyt. Avoimesti esimerkiksi päihdeongelmistaan kertonut muusikko on kuitenkin onnistunut kääntämään vastoinkäymiset voitokseen; kokemukset kuuluvat miehen äänessä, josta kypsyessään tuntuu tulevan yhä halutumpaa tavaraa sekä muusikkojen että yleisön piirissä. Noise.fi tavoitti Laneganin Münchenista.

marklanegan1

Teet tänä keväänä pitkän, akustisen soolokiertueen Euroopassa. Miten kiertue on sujunut tähän mennessä ja mistä idea juuri akustiseen kiertueeseen lähti?
– Kiertue on sujunut todella hyvin. Pidän pienellä porukalla matkustamisesta ja keikkailusta. Idea syntyi lähinnä sen pohjalta, että teimme Gutter Twinsin kanssa akustisia keikkoja, mikä oli todella hyvä kokemus. Euroopassa en olekaan aiemmin tehnyt tällaista isompaa akustista soolokiertuetta.

Lukuisten ylistävien live-arvioitten mukaan äänesi on tällä hetkellä erityisen hyvässä kunnossa. Miksi näin?
– Paha sanoa, en ainakaan ole valmistautunut näihin keikkoihin millään eri tavalla. Mutta ehkä sillä, että lopetin tupakanpolton reilu vuosi sitten, on jotain merkitystä. Ehdin kuitenkin olla tupakanpolttaja sellaiset 26 vuotta.

Keikoillasi on myynnissä rajoitettu määrä huhtikuisella Leedsin-keikalla taltioitua ja siten tietenkin Live At Leedsiksi nimettyä live-cd:tä. Luuletko, että levyä riittää myyntiin vielä kiertueen viimeiselle stopille eli Helsingin-keikalle?
– Kyseessä on tosiaan bootleg, ei virallinen julkaisu. Levyä myydään niin kauan kuin sitä riittää. Tarkoituksenani ei myöskään ole julkaista sitä kiertueen jälkeen missään, ei edes downloadina.

Entä mitä mieltä olet siitä, että levyä myydään jo kovaan hintaan eBayssa?
– No…eipä sille voi mitään, maailma vaan toimii nykyään niin. Ja kukapa nyt ei pitäisi siitä, että löytää edes jostain levyn, jota on metsästänyt.

Settilistoillasi kiertueella on mukana soololevyjesi biisien lisäksi vaihtelevasti kappaleita mm. Screaming Treesilta, Soulsavers- ja QOTSA-levyiltä sekä covereita mm. Alex Harveylta. Millä perusteella teet settilistavalinnat?
– Valitsin vaan ihan yksinkertaisesti kappaleita, joista itse pidän eniten. Esimerkiksi Alex Harvey on yksi lempiartisteistani; skotlantilainen 70-luvulla vaikuttanut rokkari, jonka kappaleissa on jotain outoa synkkyyttä, josta pidän. Varioimme settilistoja lähes joka ilta. Tarkoituksena on kuitenkin, että jokaiselta soololevyltäni olisi mukana vähintään yksi kappale.

Kuuntelitko paljon vanhoja levyjäsi tätä kiertuetta varten?
– En kuunnellut vanhoja levyjäni muuten kuin sen verran, että sain vanhat biisit kerrattua. En oikein osaa kuunnella omia levyjäni, tai ainakaan en pysty nauttimaan niistä samalla tavalla kuin muitten levyistä, jos tiedät mitä tarkoitan.

Fanisivustosi onewhiskey.comin mukaan sinulla on tänä vuonna työn alla tai tuloillaan kiertueiden lisäksi seitsemän erilaista yhteistyöprojektia muitten muusikoitten kanssa. Millä perusteella valitset yhteistyökumppanisi? Kuinka usein kieltäydyt yhteistyöehdotuksista?
– Ensinnäkään en koskaan kieltäydy mistään yhteistyöstä, korkeintaan pidättäydyn niistä mitä kohteliaimmin, heh. Yleensä syynä on se, että minulla ei joko ole aikaa tai materiaali ei vain syystä tai toisesta puhuttele minua. Joskus vain käy niin, vaikka musiikki muuten kuulostaisikin hyvältä ja vaikka arvostaisin sen tehneitä muusikoita. Lähden siis mukaan sellaisiin projekteihin, joista arvelen nauttivani ja joissa osaan hahmottaa roolini. Joissakin projekteissa olen mukana vain laulajana, joissakin myös säveltäjänä ja sanoittajana.
– Yleensä erilaiset projektit ja yhteistyökuviot löytävät minut, mutta esimerkiksi yhdessä Duke Garwoodin kanssa suunnittelemamme yhteistyö taisi lähteä alulle minun aloitteestani, koska satun pitämään paljon Duken soololevystä. Dukehan toimii myös lämmittelijänä tällä kiertueella. Suomen-keikalle hän ei tosin valitettavasti pääse.

Onko mikään yhteistyö poikinut ikinä sellaista lopputulosta, josta et pitäisi tai jota et olisi osannut ennakoida?
– Itse asiassa monenkin projektin lopputulos on kuulostanut erilaiselta, kuin olin etukäteen kuvitellut. Näin on käynyt erityisesti elektronisen musiikin kohdalla, esimerkiksi Bomb The Bassin kanssa. Mutta se on ihan ok. Olen tyytyväinen siihen, että voin joskus tehdä vain osan isommasta kokonaisuudesta ja olla palanen jonkun muun visiota. Yritän pitää mieleni mahdollisimman avoimena.

Entäpä oma soolotuotantosi? Onko lähitulevaisuudessa odotettavissa uutta soololevyä?
– Aion aloittaa uuden soololevyn työstämisen tämän vuoden aikana sitten, kun minulla on taas vapaa-aikaa. Minulla on koko ajan joukko biisejä työn alla. Mutta sitä en vielä ole ehtinyt miettiä, keitä pyytäisin soittamaan levylle tai millainen soundi levyllä voisi olla. Ne asiat ratkeavat sitten aikanaan. Levynteko on minulle aika vaistonvarainen ja orgaaninen prosessi.

Queens of the Stone Age keikkailee taas uudelleen pienen tauon jälkeen elokuussa muutamilla festivaaleilla Euroopassa. Nähdäänkö sinua tuolloin lavalla yhdessä bändin kanssa?
– Luultavasti ei, vaikka ei sen suhteen mitään varsinaisesti olekaan päätetty. Minulla on tuolloin itse asiassa tiedossa muita keikkoja.

Tänä keväänä olet ollut mukana myös muutamassa Nicon muistoksi järjestetyssä tribuuttikonsertissa. Miten tulit osallistuneeksi niihin?
– Törmäsin John Caleen eräillä festareilla muistaakseni vuonna 2008, ja hän pyysi minua mukaan. Olen ollut pitkään suuri Johnin fani, ja koska olen myös Nicon tuotannon fani, totta kai suostuin. Keikkoja on tainnut olla nyt yhteensä neljä kappaletta ja ne ovat olleet todella hieno kokemus. Cale on uskomaton muusikko.

Lopuksi on pakko kysyä, miksi sinulla ei ole omaa virallista nettisivustoa, vaan fanisivustosi onewhiskey.com taitaa tätä nykyä olla useimmiten se paikka, josta sinua koskeva tieto löytyy?
– En vaan ole kiinnostunut verkkosivujen päivittämisestä. Kun kerran verkosta jo löytyy tiedot keikoista ja sieltä voi ostaa levyjäni, en näe virallisen sivuston ylläpitämistä tarpeellisena.

Aika kätevää, että muut tekevät vapaaehtoisesti puolestasi hommat, joista et itse pahemmin välitä?
– No, ei se huono asia ole.

Mark Lanegan livenä Hampurissa 8.5.2010, kitaristina David Rosser:

Mark Lanegan keikalla Helsingin Nosturissa ma 24. toukokuuta, lämmittelijänä kotimainen Meadow Island, http://www.myspace.com/meadowisland
Lisätietoa Laneganin projekteista ja kiertueaikataulu: http://www.onewhiskey.com
Virallinen MySpace-sivu: http://www.myspace.com/marklanegan

Mahdollisesti jotain samankaltaista