Makkosen kone ei hyydy – Michael Monroe viihdytti Tampereella

 

Makkonen vauhdissa. Kuvat: Olli Koikkalainen

Makkonen vauhdissa. Kuvat: Olli Koikkalainen

 

Vaikka ikärajaton keikka alkoi suhteellisen ajoissa, paikalla olleiden mukaan toimittajamme olivat Pakkahuoneella auttamattomasti myöhässä: Problems oli kuulemma vetänyt kovan lämppärikeikan. Sanoipa joku tulleensa katsomaan ensisijaisesti Tumpin jengiä. Aiemmin nähtyjen keikkojen perusteella emme lähde Problemsin keikkakuntoa kyseenalaistamaan, mutta pidättäydymme kommentoimasta näkemätöntä keikkaa tämän enemmän.

Illan tähti oli kuitenkin illan tähti. Jotain käsittämätöntä vetovoimaa on tuossa aina yhtä trendikkäässä ja epätrendikkäässä glam- ja hard rockissa, koskapa kaikilta osa-alueiltaan suhteellisen muuttumaton kasari onnistuu aina valloittamaan uusia sukupolvia – jotka näyttävät ja kuulostavat jotakuinkin samalta kuin edelliset.

– Diggasin tästä jo ihan pikkupenskana, todistelivat vanhukset teinien keskellä.

Näin tamperelaisena voin todistaa, että tämän sortin musiikki todella pysyy kuin purkka kasaripehkossa. Ja niitä pehkoja tulee aina lisää. Ja jotenkin homma toimii silti.

Makkonen viihtyi useaan otteeseen yleisön syleilyssä.

Monroe viihtyi useaan otteeseen yleisön syleilyssä.

Mike Monroe on jonkinlainen edustamansa musiikkityylin ruumiillistuma. Iätön setä, jonka flirttaileva liikehdintä saa monen tädin kateudesta kalpeaksi. Sen lisäksi Maikki on ainakin allekirjoittaneelle jonkinlainen jopa naiiviutta lähentelevän optimismin ruumiillistuma, se alkuperäinen naminami-mies.

Tampere oli Sensory Overdrive -albuminsa tiimoilta Suomea kiertävän Michael Monroen toinen kohde.  Miehen nimeä kantavaan bändiin kuuluvat myös Sami, Ginger, Steve ja Karl. Edellisestä soolo-studioalbumista ehti kulua kahdeksatta vuotta, mutta uusimmalta lohkaistu 78 oli antanut viitteitä freesistä tavarasta. Tunnelma Pakkahuoneella oli täten melko latautunut, joskin leppoisa. (Epäilemättä, koska toimittajan laukusta ei viidennenkään tarkistuskerran jälkeen löytynyt mitään järjestyshäiriö- ja hämminkivälineitä. Pakkiksella ei olla miten vaan.)

Lopulta, salamavalo-valojen saattelemana, keikka pärähti käyntiin uuden albumin ekalla biisillä, Trick of the wrist. Sitä seurasi niin ikään uusi Got Blood, mutta kolmannen biisin kohdalla turvauduttiin vanhempaan matskuun. Motorvatin’ on kuin ennenkin ja mikkiteline saa pomppivan Makkosen käsissä kyytiä kuin ennenkin. Miten se jaksaa? Ja miksi se näyttää niin nuorelta – ainakin muutaman metrin päästä lavasta? Näytänköhän minäkin Miken ikäisenä?

Sitten seuraa keikan kohokohta, mukavasti radiosoittoa saanut 78. Ja levyä mainostetaan. Ja kädet nousevat. Ja miten helvetissä Makkonen tekee tämän kaiken vaikuttamatta nololta muinaisjäänteeltä? Ennen Superflyta duracel lupaa, ettei aio tällä keikalla murtaa luitaan (kuten muistamme Pakkahuoneella joskus tapahtuneen).

– Viimeksi kun olin täällä niin lensin. Luulin olevani supermies.

Loppupuolella keikkaa supermies ei malta kuitenkaan olla kiipeilemättä lavasteisiin. Mihinpä tiikeri raidoistaan pääsisi. Eye of the tigeria riffitellään, jossain välissä myös Black Bettyä. Ja huuliharppu soi, saksofoni soi, tähti crowdsurffaa ja Sami Yaffa & co. hoitavat tonttinsa vähintäänkin hienosti. Naminamia tarjoillaan: yleisössä on vain ihania ihmisiä ja hyviä ystäviä. Plektrat lentävät ja tyttäret kiljuvat.

Encorea saadaan odottaa tovi, sitten ollaan vielä hetki yhtä mysteeristä Tampere cityä, myös parin muun biisin voimin.

– Ehditte vielä yhdentoista junaan jos stadiin menette, tähti huolehtii ja valittaa, ettei huvittaisi lähteä.

Lähdetään kuitenkin. Sedät ovat antaneet kaikkensa, yleisö valahtaa Tullinaukiolle. Rutiinikeikka? Hyvässä mielessä.

 

 

Sami ja Mike.

Sami ja Mike.

Michael Monroe 25.3.2011 Pakkahuoneella:

 

Trick of the wrist
Got blood?
Motorvatin’
Hammersmith palais
78
Nothing’s alright
Not fakin’ it
Modern day miracle
Gone baby gone
Superfly
Bombs away
Love song
Machine gun etique
Dysfunctional
I wanna be loved
Malibu beach
Dead, jail or r’n’r
—-
Mystery city
Life gets you dirty
Feel alright