Livearvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Keikan aloitti ainakin itselleni tuntematon bändi nimeltään Khilma. Nimestä olisin voinut hyvin luulla, että kyseessä olisi joku bläkkisviritelmä, mutta positiiviseksi yllätykseksi he soittivat energistä ja toimivaa suomenkielistä rokkia. Huomioni kiinnittyi ensimmäisenä hehkeän laulajattaren paljastavasti revittyyn Iron Maiden -paitaan ja koreografioihin, jotka saivat hymykuopat ilmestymään poskilleni. Bändi soundasi melkeinpä niin hyvältä kuin vain laitteiston puitteissa oli mahdollista ja soitto sujui mallikkaasti. Joidenkin biisien nimet olivat välillä hieman erikoisia ja tuntuivat hieman lastenlaulujen nimiltä, parhaiten mieleenjääneenä Kaikkien eläinten safari. Ajattelin hieman vitsinä tarinat kappaleiden takana, sillä ne kertoivat bändin jäsenistä. Ainoa mikä setissä hieman mätti, oli se, että jostakin syystä lavalla oli juhlavalaistus koko ajan päällä sekä kitaristien pieni patsastelu setin alussa, mutta meiningin parantuessa bändi antoi parastaan. Yleisön mylvimisestä huolimatta bändi ei vetänyt encorea ilmeisesti kireän aikataulun takia.
Toisena yhtyeenä soitti Prode, jota olin pääasiallisesti tullut katsomaan. Joku ilmeisesti huomasi saman asian Khilman setin aikana kuin minä, sillä tämä joku kävi kääntämässä täysvalaistuksen pois tunnelmavalaistuksen tieltä ja pisti savukoneen päälle bonukseksi. Setti alkoi taustanauhalta tulleelta Cables-kappaleen introlla ja savupilvellä, joka toi hetkeen hieman aavemaisen fiiliksen.
Tätä tasaisen toimivaa tunnerikasta alternativerokkia seurasi muutama uusi biisi, jotka olivat hyviä, mutta potin räjäytti keikan puolivälissä bändin demon avausraita KingMegaMaster#1. Biisin aikana laulaja Alex varmaan muuttui henkisesti neandertalilaiseksi, riehuen ja mölyten kuin mikäkin vesikauhuinen apina, tartuttaen tämän käytöksen lievästi myös yleisöön. Vaikutti siltä, että mieheltä loppui kunto kesken kaiken tämän riehumisen jälkeen, mutta hänen onnekseen loppusetti oli aika lailla rauhallisempaa materiaalia. Melkein koko setin aikana kitaristilla Ristolla oli ongelmia hihnansa kiinnityksen kanssa, mutta hoiti homman silti kotiin 6-0 erilaisin asentovirityksin ja soitto sujui muuten hyvin ilman suurempia ongelmia ainakin yleisöön päin.
Ennen viimeistä artistia haluaisin tähän väliin mainita asian, jonka huomasin keikan aikana: Proden ja Khilman basistit olivat melkein samannäköisiä ja käyttäytyivät samalla tavalla, ainoa merkittävä ero oli pituudessa. Herää kysymys, ovatko basistit sisäsiittoisia?
Lyhyen odottelun jälkeen viimeisenä bändinä lauteille asteli Denigrate, tuo bändi, jolla tulee olemaan ikuisesti Mombasa-leima otsassaan. Koska en bändin omaa materiaalia ole koskaan aikaisemmin kuullut, otin mahdollisimman ennakkoluulottaman asenteen ja olin keikan alkuajan lavan edessä. Parit ensimmäiset rallit olivat ihan ok, melkeinpä voisi sanoa että erittäin hyviä, biisien nimet tosin eivät jääneet korvan taakse hieman epäselvän artikulaation (tai oman keskittymiskykyni puutteen) takia. Ikäväkseni näitä hyviä hetkiä kesti vain se pari biisiä - kappaleet alkoivat toistaa toisiaan ja rumpalilla oli kokoajan jotain ongelmia monitorinsa kanssa, minkä bändin keulamies Micko Hell mielestäni olisi voinut miksaajalle hieman ystävällisemminkin ilmoittaa.
Bändille todennäköisesti itsestäänselvyytenä tullut "Soittakaa Mombasa" -huuto sai Mickon päässä jonkun napsahtamaan, sillä sen jälkeen homma muuttui "Micko Showksi", eli yleisölle vittuiluksi ja muutenkin ylimieliseksi ja lapselliseksi uhoamiseksi. Tässä vaiheessa olin jo siirtynyt tiskin puolelle ja huomasin, että myös osa muusta yleisöstä oli poispäin lähtemässä, yleisössä taisi olla ehkä kymmenkunta ihmistä, kun jossakin vaiheessa tuli ilmoitus tyyliin "Tämä on sitten ihan v***n vika biisi joka teille soitetaan", jonka jälkeen bändi kumminkin soitti kaksi biisiä... Setti loppujen lopuksi päättyi siihen, kun Micko lähti kesken biisin metsästämään tätä huutajatyyppiä ja uhkasi hakata sen pinoon. Jälkikäteen kuulin myös, että komppikitaristi aikoi lähteä bändistä tämän illan jälkeen. Hei oikeesti! Te olisitte voineet kieltäytyä siitä Mombasan levyttämisestä, jos se kerran on noin vaikeata kärsiä ne seuraamukset tai sitten käyttäytyä kuin aikuiset ihmiset.
Yhteenvetona voisin sanoa, että viimeistä episodia lukuunottamatta ilta oli mielestäni suksee. Prode korjasi homman kotiin omalla tyylillään ja Khilma yllätti minut puskan takaa erittäin positiivisesti, toivottavasti jatkossa kuulen heitä lisää.
Pieni klikki auttaa, pidä Noise hengissä!
ISO KIITOS!