Trouble – Live In Stockholm

Eräät heavyrockin ikämiesliigalaisista ovat alkaneet nostaa päätään näin raskaan rockin yleisen noususuhdanteen aikana, osa aallon harjalla seilatakseen, osa yrittäen havitella vielä muutamia kvartaaleja, joilla jatkaa tai päättää uransa ansiokkaasti. Yksi näistä senioriorkestereista on Chicagosta kotoisin oleva Trouble, joka on tallannut eritoten Black Sabbathin viitoittamalla poluilla Led Zeppelin -maisemissa yli parinkymmenen vuoden ajan. Yli vuosikymmenen hiljaiseloa viettänyt bändi on pistänyt tuulemaan ja lähitulevaisuudessa on nyt ulos tulleen dvd:n lisäksi luvassa akustinen levy ja uusi kokopitkä. Tukholmassa kuvattu bändin ensimmäinen dvd antaa vaikutelman kenties jo uransa ehtoopuolella olevasta viisikosta, joka kuitenkin haluaa vielä kerran näyttää, miten pumppu potkii. Ja melko tasaista ja tervettä syke onkin.

Huolimatta pitkästä olemassaolostaan bändi ei uransa aikana ole kuitenkaan julkaissut kuin kuusi täyspitkää albumia. Aikoinaan itseään “white metal” -tyyppiseksi orkesteriksi luonnehtinut joukkio pääsi levyttämään 1990-luvun taitteessa jopa maestro Rick Rubinin ohjaksissa, mitä bändi muistelee dvd:n haastatteluosiossa aikana, jolloin ensimmäistä kertaa joku oli puuttumassa heidän taiteellisiin ambitioihinsa ja ylipäätään sävellyksiinsä. Vuosikymmen on vierähtänyt sitten viimeisen julkaisun ja osasyynsä bändin uudelleenkokoamiseen oli Probot-projektilla, johon Dave Grohl pyysi vokalisti Eric Wagneria mukaan. Projektista ja ylipäätään musiikin tekemisestä uudelleen innostuneena Wagner kokosi Troublen uudelleen ja nyt, viisi vuotta myöhemmin bändi on tekemässä paluuta musiikkibisnekseen.

Konserttitaltiointi läntisestä naapuristamme on retrospektiivinen katsaus doom metal -painotteiseen musiikkiin, jossa ilmentyvät bändin omienkin sanojen mukaan paikoin psykedeeliset painoitukset. Tämä psykedeelinen ote lieneekin ollut kautta bändin historian sekä yleisöä karkottava että tuova piirre. Henkilökohtaisesti itselläni on kuitenkin usein ollut vaikeata tottua psykedelishenkisiin väliosiin, jotka muuttavat hyvän perusrungon aivan hajalleen, eikä osien välillä tunnu olevan mitään yhteistä tai kokoavaa. Kokoavuus ei liene tosin olleen usein tavoitteenakaan.

Bändi toimii perustaltaan kuin dieselveturi, meno on tasaista ja varmaa, mutta perin yllätyksetöntä. Joka tapauksessa, ihan kelpo kuunneltavaa ja katsottavaakin Trouble loppujen lopuksi tarjoaa. Plastic Green Head ja Come Touch the Sky pistävät pään heilumaan, vaikkakin biisimateriaalista ei kokonaisuudessaan ole esikuvansa rinnalle. Edes jonkinlainen “köyhän miehen Black Sabbath” ei siis välttämättä ole riittävä peruste fanittamiselle, vaikkakin sympatiat kääntyvät bändille positiviisiksi – häiskät ovat vilpittömän tuntuisia ja kitaristikaksikko Franklin/Wartell maalailee keskenään paikoin oikeinkin tyylikkäästi. Kultakurkku Wagnerin tulkinta on kokonaisuudessaan melko yksipuolista ja vähän hapuilevaa, mutta toisaalta äänen sointi ja väri luovat bändille tunnistettavuuden.

DVD:n tekninen taso saa puhtaat paperit ja kuvauskin on mukavan rauhallista ja soljuvaa antaen kullekin bändin jäsenelle aikaa ja tilaa. Mitään massivista lavashow’ta tai -rakennelmaa ei valoarsenaaleineen tai pyroefekteineen ole luvassa, pikemminkin yksinkertaisen hikinen klubikeikkakuvaus. Haastattelupätkät ympäri Tukholmaa ovat jo ympäristön vaihtuvuuden puolesta monin verroin mielenkiintoisempia, kuin usean bändi-dvd-tuotoksen studiohaastattelut.

Pitkän linjan fanille Trouble on ikuisesti oma, merkittävä itsensä, mutta niille, joille bändi ei entuudestaan ole tuttu, voi olla mahdollista, että kolahdus ei ole kova, varsinkin kun muita alan kovia ehdokkaita on pilvin pimein kuulijan mielenkiinnosta taistelemassa.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-05-18
Arvostelija : Gao

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.