Satanistisesta deathmetallista tulee yleensä mieleen bändin kuten Deicide, Morbid Angel tai Acheron, mutta Searilla ei ole näihin bändeihiin juuri minkäänlaisia yhtymäkohtia. Orkesterin musiikki on huomattavasti melodisempaa ja thrash-vetoisempaa verrattuna näihin amerikkalaisiin legendoihin; Sear on pikemminkin raaka ja repivä kuin brutaali tai murskaava. Melodiat eivät kuitenkaan ole musiikissa pääosassa, vaan ne täydentävät tätä infernaalista taivaspilkkaa kuin vuohenpää pentagrammia.

Sear on kuolonmetallia ja se on melodista, mutta sitä ei näiden sanojen yhdistämisen myötä sekoittaa ruotsalaisten näkemykseen raskaasta musiikista. Naapurimaan jannujen pohtiessa kosmisia totuuksia Sear raastaa kuulijan kappaleiksi hieman Celtic Frostin tyyliin, eikä se kosiskele yleisöä helpoilla kertosäkeillä. Tinkimättömyydestään huolimatta Begin the Celebrations of Sin sisältää muutaman todella tarttuvan kappaleen. Aloitusraita Lobotomy With a Crucifix, Vade Retro Deus, Monument 666 ja erityisesti levyn päättävä Viimeinen voitelu ovat ehdottomia suomalaisen death/blackmetallin klassikoita jo ensimmäisten kuuntelukertojen myötä. Debyytille on mahtunut pari tasaisempaakin biisiä, mutta ne eivät kuitenkaan tapa äärimmäisen hyvin toimivaa kokonaisuutta. Sear on heittänyt kotimaisen metallimusiikin kentälle rajoja rikkovan verisen ruhon, jonka suloista löyhtää ei voi olla noteeraamatta. Toivottavasti Begin the Celebrations of Sin tavoittaa ansaitsemaansa menestystä.