Kumikameli – Kinahmo

Eläkeläiset-yhteyksistään tuttu Kumikameli on Suomen rock-taivaan oudoimpia ilmestyksiä. Bändiä voi kutsua huumoriheviksi tai maailman huonoimman maun omistavaksi rock-bändiksi, mutta tuskin mikään sanaparsi tekee tälle omituisten otusten kerholle oikeutta.

Levy starttaa jopa liikuttavaksi ehtivällä rallilla Kusiainen, joka kertoo nimensä mukaisesta hyönteisestä. Ei pikkuruisten luitteni rutinaa, huomaa ison koneen rattaissa, toteaa ötökkä, ja jatkaa tarinaa siitä, miten vaivalloista on olla pieni. Liikaa ei tätä ötökkää pidä kuitenkaan töniä, kuten psykoottinen hokema Älä ala pienemmilles vittuilemaan biisin lopussa todistaa.

Kumikamelin soitanta on niin perustavanlaatuista raskasta rockia, että näiden biisien säveltämisessä on käytetty varmaan minuuteissa laskettava aika. Jollain kierolla tavalla tämä tusinatausta kuitenkin sopii poliittisesta epäkorrektiudesta taidetta tekeviin sanoituksiin. Näitä lyriikoita allekirjoittaa tuskin kukaan, mutta hauskaa tuntuu riittävän kuulijalla, ja ennen kaikkea tekijöillä. Välillä kerrotaan metsän siimeksessä kokoontuvasta Runkkariklubista, ja toisaalla kerrotaan, miksi Ekosysteemi haisee. Samaisessa biisissä kertoja kehuskelee heittävänsä patterit ja akut talousroskien sekaan, ja kertosäe kuuluu kaikessa neroudessaan näin: njää-njää-njää-njää, minä en kierrätä / njää-njää-njää-njää, kierrätys on perseestä.

Bändin ajatusmaailmasta kertonee jotain myös raita Supermies, jossa bändin henkilökohtainen supersankari tekee sitä, mitä jokainen aito härmäläinen tekisi yliluonnollisilla voimilla: tanssin, tappelen, nauran ja nussin, kaikkea teen yhtäaikaa, käykää päälle porukalla, riemua riittää pidemmäksi aikaa. Juuri kun luulen, että bändi pyrkii tarkoituksella jättämään aivot narikkaan, nousee biisin Kammottava pilailija takaa mielleyhtymä skandinaavisen mytologian Lokiin. Onko yhteys todellinen, sitä on vaikea sanoa, mutta Kumikamelista puhuttaessa en kyllä ihmettelisi.

Kumikamelin biisit sinkoilevat lyriikoiden puolesta joka suuntaan, eikä levyä voi kuvailla kovin kattavasti muutoin kuin kuvailemalla kaikki kappaleet erikseen. Jotain osviittaa bändin huumorista saatte, kun lukaisette levykaupassa kaikkien 17 raidan nimet. Kumikameli onnistuu lyömään kaikki mittarit niin punaiselle, että asteikossa mennään yli takaisin vihreän puolelle. Suomalaisen huumorin pimeimpiä tuotoksia.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2004-05-22
Arvostelija : Atte Jaakkola

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.