Toivottavasti tämä linja jatkuu myös tulevaisuudessa, nimittäin nyt osuu kuunteluelämys juuri siihen Mr. Bunglen ja Frank Zappan viimeksi ärsyttämään hermoon, jonka reviirille ei ole pitkään aikaan ollut asiaa kenelläkään. Sexual Frustration on niin hyvä biisi, että pääsee repeatille ainakin tässä huushollissa. Sanoitukset ovat tyylille uskollisesti täysin sekopäisiä. Irralliset mutta klassisia lähentelevät one-linerit, kuten "Sex, Sex, Sex – Six, Six, Six" kuulostavat tällä tavalla asiayhteydestään irrotettuina korneilta, mutta sopivat häiriintyneen musiikin kanssa yhteen kuin kärpänen ja sieni. Monimutkaisesti etenevä instrumentaali The Chase taas on kiljahduksineen kuin mielipuolinen hippaleikki.

Ensimmäistä kertaa Eradicationin historiassa kaikki osuu kohdalleen myös tarkkuudessa. Ei tällaista musiikkia ole helppo soittaa, eikä ainakaan sovittaa studiokuntoon. Soundit ovat pirun hyvät, kaikki erottuu erinomaisesti. Rumpali Olle Räty on kuin nuori Sami Kuoppamäki, kekseliäs, tarkka ja tyylikäs. Olisi mukava nähdä miten Eradicationilta taipuu A Day in the Lifen esittäminen livenä. Ei ole välttämättä ihan yksinkertainen juttu, toisaalta sovitukselliset vapaudethan kuuluvat esittävän artistin perusoikeuksiin.