On totta, että suomalaisen miehen synkkää sielunmaisemaa on puitu jo lukemattomia kertoja. Foto ei ole onneksi kuolemanvakavalla asenteella liikkeellä, vaikka yhtye juuri kuoleman kuvastolla sanoituksissaan leikitteleekin. Teemallista sinkkua voisi verrata edesmenneen Kuollut etana -orkesterin tuotoksiin, tosin Foto on sanankäänteissään hieman hienovaraisempi ja musiikissaan lempeämpi.

Sinkun kolmesta kappaleesta ei heikkoja vetoja löydy. Foto-kvartetti rokkaa melankolisesti, ja kaikki osa-alueet ovat balanssissa. Kitaraa annostellaan sopivan raskaasti, tulkinta on eläytyvää ja kappaleissa on riittävää vetovoimaa. Toisaalta Foto pysyy musiikissaan sen verran turvallisilla vesillä, että se kuuluisa viimeinen isku jää antamatta. Muutoslaulun mielen sekamelskaa peilaava hieman häiriintynyt väliosa jättää kuitenkin sen verran iskevän jälkimaun, että pisteet pyöristetään tällä kertaa ylöspäin.