Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Levyn alkupuoliskolla karnevaalitunnelmaisista kosketinsoittimista ja puhtaasta, hoilaavasta laulusta on aistittavissa lievhk Arcturus-henkisyyttkin. Panthest on kuitenkin lhtenyt musiikillisesti liikkeelle selvsti erilaisista lhtkohdista ja se on mys kuultavissa. Levyn alkupuolella kappalemateriaali on suhteellisen hidasta, sijoittuen useimmiten selvsti keskitempoisen alapuolelle. Joskus tosin kuullaan nopeampaakin riffi, laiskahkoa blastbeatiakin ja esimerkiksi Unkown Landin rokkaavampi loppuosio on maittavaa kuultavaa. Parhmaillaan bndi onkin juuri Unknown Landissa ja sit seuraavassa Dum Spiro Desperossa.
Levyn vitoskappale Oblivionista lhtien edetnkin sitten enemmn tai vhemmn funeral doom -nopeuksissa levyn loppuun saakka. Kosketinsoitinosuudet ja meldoinen, taustemmalle jv laulu tydent sopivasti karskia rin lopputuloksen ollessa enemmn rauhoittava kuin ahdistava. Vaikka askel perinteisempn suuntaan ei ehk ole kokonaisuuden kannalta aivan tysin perusteltu, kantaa loppupuolen monoliittinenkin materiaali oman painonsa. Oikeastaan ainoa selvsti hieman heikompi raita levyll on aloituskappale Deliverance. Vaikka plle tunnin mittaiselle levylle toki mahtuu muutenkin joitakin kuolleempia kohtia, on yhtye kuitenkin arvosanansa ansainnut.
Pisteet: 4/5
Pieni klikki auttaa, pidä Noise hengissä!
ISO KIITOS!