Volbeat – Guitar Gangsters & Cadillac Blood

Tässä olen arponut jo hyvän aikaa, onko tanskalaistykki Volbeatin uusin nelonen vai viittä vaille vitonen. Kun en lätystä sitten keksinyt mitään pahaakaan sanottavaa ja se on viihtynyt levylautasella tiuhaan hurmaten sieltä käsin aina uusia ja uusia ystäviä, tuttavia että allekirjoittaneen jo aiemmin, niin jätin arpomisen sikseen. Kyllä Guitar Gangsters & Cadillac Blood menee kirkkaasti sinne vitossarjaan, vaikkei mikään täydellisyys saati vielä klassikko olekaan. Mutta onpahan sen verran viihdyttävää, rehellistä, poikkeavaa ja freesiä rokettirollia, että synti tämä olisi jättää nostamatta massasta! Olkoonkin, että aiemmat albumit ovat vähintäänkin yhtä hyviä, eikä tällä lätyllä olle mitään uutta Pool of Booze, Booze, Boozaa.

Mutta on hieman siihen verrattavaa, tautisen tarttuva Hallelujah Goat -pompottelua, ihanaisten naisäänten koristama Mary Ann’s Place ja duurivoittoiset hoelaelu-runttaukset Maybellene I Hofteholder ja We, skahan kääntyvä Still Counting, kevytsinfonia Light a Way ja monta muuta: neljäntoista biisin joukossa ei yhtään suorastaan kehnoa, mutta yksi tai kaksi huippua huonompaa. Loppupuolella coveroidaan sitten Hank Williamsia I’m So Lonesome I Could Crylla ja Social Distortionia (ei aivan yhtä onnistuneesti) Making Believella. Coverit olisivat voineet onnistua huonommin tai paremmin, tällaisenaan eivät vaikuta mielipiteeseeni levystä suuntaan saati toiseen.

Vasta kolme vuotta sitten debyyttialbuminsa julkaissut bändi on tullut aikamoisella jytinällä suomalaistenkin tietoisuuteen – voisipa sanoa, laajemmin vasta tänä vuonna. Ankkarockin Rocklavalle porukka ainakin osasi tulla tätä riemastuttavan rentoa liveaktia katsomaan. Aika paljon homman hohdosta lepää vokalisti ja showmies Michael Poulsenin harteilla: elviksesti ja hetfieldisti vetävän ukkelin laulu on niitä bändin merkkaavimpia ominaisuuksia. Voiko siitä olla pitämättä? Tai koko bändistä. Onneksi iso osa rockihmisistä tietää jo täälläkin maailman laidalla, että hardrockin ehdottomuudella hevimetallisti takova, popmelodioilla koristeltu rockabilly on hienoa musiikkia!

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2008-10-10
Arvostelija : Emilia Kukkala

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.