Kansalaistottelemattomuus – Full Spectrum Resistance To Their Fucking System

Kansalaistottelemattomuus räimii tulemaan Piippos-punkkia niin, että korvissa piippostaa onnellisesti tunteja kuuntelun jälkeenkin. Ainakin jos kuuntelee sillä intensiivisyydellä (lue: volumella), millä tätä meuhkaamista kuuluukin. “Kan-saa-lais-tot-tee-le-mat-to-muus!”

Bändiltä ilmestyi vuonna 2002 seiskatuumainen ep Fuck to Their Fuckin’ System. Aihepiirilleen – ja nimelleen – uskollisena jatkaa Kansalaistottelemattomuus systeemin parjaamista tällä pitkäsoitollaan. Olisi kuitenkin väärin sanoa poikien laulavan vain, että systeemi kusee. Kyllä nämä pojat osaavat sanoa senkin, mistä kusee! Siinä tulee käsiteltyä niin Jenkkien sotaretket, terrorismi uudesta näkökulmasta, valittaminen tekemisen sijasta, globaalikapitalismin “toimivuus” sekä kansanviisauden ja -perinteen väheksyntä globaalien ongelmien ratkaisussa: “Don’t drive a car, we go helter-skelter / Down to the shops on our potkukelkka”.

Myös 90 vuoden takainen kansalaistottelemattomuussota pääsee käsittelyyn kahakan punaista puolta valottavassa Luokkasota-biisissä, jossa eritellään verilöylyn syitä: köyhän, kapinoivan kansan vapauden kaihoa. “This ain’t some punk band’s wet dream / It’s fucking reality in 1918”. Itseironiakaan ei ole ihan vieras laji, kuten edellä olevasta käy ilmi.

Tottahan systeemisanasto on kuin suoraan hc-punkin kliseekokoelmasta, mutta rakkaudestako bläkkisbändit sitten laulavat ja iskelmätähdet saatanasta? Ainoa syy, miksi jätän tämän levyn vaille viidettä tähteä, ei suinkaan ole hooceen kuulostaminen hooceelta, vaan samoihin aikoihin samalta lafkalta ilmestynyt Melenan Murretaan ja vallataan, joka on saksofoneineen ja naisvokaaleineen hieman värikkäämpää kamaa – olkoonkin, etteivät nämäkään instrumentit uusinta uutta ole punkin historiassa. Kansalaistottelemattomuudelle pointsit kuitenkin paremmista levynkansista ja paksusta kansivihkosta sanoituksineen ja kiljunkäymisastia-kuvituksineen.

Full Spectrum Resistance…-plätty on tarpeeksi vaihteleva, vihainen ja voimakas ollakseen erinomainen punkpökäle. Lisäpointsit vielä häpeämättömästä poliittisuudesta, joka näinä päivinä ole kovin kovassa huudossa. Kuudentoista biisin tiukan rutistuksen ja julkean julistuksen lopettaa erinomaisen voimaannuttava We Got the Power: “We got the power – there’s nothing we can’t do / We got the power – it’s up to you!”

Syvällistä näkemystä, sanoi jätkä suonsilmässä.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2008-05-30
Arvostelija : Emilia Kukkala

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.