Häive – Mieli Maassa
Häive on lappeenrantalaisen Varjosielu-taiteilijanimeä käyttävän hemmon projeksti. Mies tunnetaan myös nimellä Suopeikko mustemmasta korpimetallia tahkoavasta kokoonpanosta nimeltään Solgrav. Häiveen ja Solgravn annissa on musiikillisesti, soundillisesti ja sanomallisestikin yhteistä. Häive on joka tapauksessa kuitenkin Varjosielun täysin irrallinen projektiluontoisempi oma viritelmä. Julkaistuna on aiemmin pari demoa ja split-levy Kehrä– ja Wyrd-yhtyeiden kanssa. Nyt olisi tarjolla kokonainen levyllinen, nippa nappa 40 minuutin rajapyykin ylittävässä mitassa – Häivettä.
Häive on nimennyt albuminsa kaksimielisesti. Tässähän ei ole kyse varsinaisesti mistään itsemurhamusiikista tai depressiivisestä alakuloteemasta, vaan konsepti nojaa vahvasti luonnon ylistämiselle ja maanläheisiin asioihin.
Musiikki on kaunista ja tunnelmoivaa keskitempoisesti etenevää melodiavoittoista folkahtavaa pakanametallia, jossa vokalit hoidetaan ärhäkästi hyväksihavaitulla tavalla blackmetallimaisesti, kuten Solgravissa. Välillä otetaan vaihtelun vuoksi puhtaampaakin ilmaisua, jolloin Häiveen tyylistä tulee enemmän ja vähemmän mieleen muun muassa Moonsorrown kaltaiset porukat. Akustisella kitaralla on myös iso osa tässä konseptissa. Kappaleet soivat määrätietoisesti ja ihan mallikkaasti, mutta ylivoimaisen ykköspaikan viejää on tavattoman vaikea nimetä.
Tuotantopuoli olisi voitu hoitaa ammattimaisemminkin, kun nyt soundi on aikalailla tunkkaisen kuuloinen ja surina hukuttaa alleen aika paljon. Melodiat ja etenkin puhtaat lauluosuudet eivät pääse täysin oikeuksiinsa, mutta toisaalta juuri tämän tyylin underground-bändin soinnille sopivaa onkin kuulostaa vähän rosoiselta ja vähemmän puhtaalta..
Mieli maassa on toteutettu toimivasti ja Häiveen musiikki kulkee suht omaperäisissä vesissä. Vielä kun biiseihin saa enemmän tarttumapintaa tai oivalluksia, käsissä on suorastaan metaliteos. Myös soundeihin huomiota ensi kerralla, niin hyvä tulee. Ehkä Häiveen tyylisellä musiikilla voisi kalastella esimerkiksi Tenhin ja vastaavien faneja. Mutta aika näyttää, seuraako tälle albumille jatkoa, ja jos seuraa, mitä se on.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2008-06-11
Arvostelija : Petri Klemetti
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.