Havoc Unit – h.IV+ [Hoarse Industrial Viremia]

Vaasasta pulpahteli Suomen äärimetallikentälle kolme kovaa 90-luvun ensimmäisellä puolikkaalla. Näistä Rotten Sound on menestynyt parhaiten, Enochian Crescent sai kulttisuosion ja …and Oceans jäi pienimmälle huomiolle – aiheetta. aO teki urallaan neljä pitkäsoittoa ja kehittyi samassa kosketinvoittoisesta semihuumori-blackista koneelliseen suuntaan. Onnistunein pitkäsoitto lienee kolmas, A.M.G.O.D.. Viimeinen, vahvasti industrial-henkinen, tuotos Cypher jäi hieman ontoksi. Kuitenkin se viitoitti tietä tulevalle.

Siinä missä Cypher ei aivan onnistunut, osuu Havoc Unit napakymppiin. Tästä saatiin jo osviittaa bändin muutamalla splitillä, joista viimeisimmällä aO kuopattiin. Havoc Unit onkin sitten jo täysin industrial-vetoinen, omien termiensä mukaan ”propagandakone”. Onnistunut termi: brutaali, raskas ja ahdistavakin äänijulistus vyöryy kuuntelijan päälle vääjäämättömästi kuin politrukki. Pääosassa ei kuitenkaan ole mikään aate sinänsä, vaan propaganda itsessään. Biisien nimet Kristallnacht, Kill All Nations ja I.esus puhunevat puolestaan. Havoc Unit tekee biisejä kuten Laibach levyjä.

Synkeämielistä julistusta säestää päällekäyvä, aggressiivinen junttaus. Riffit vaihtelevat koukeroisesta yksinkertaiseen, paikoitellen deathin puolella käyden. Ja jos aO oli nopea, niin Havoc Unit on helvetin nopea. Eikä ihme, sillä esimerkiksi rumpujen takana istuu Rotten Soundissakin tätä nykyä takova Sami Latva.

Perinteiseen tapaan jyystöä koristavat lukuisat sämplet ja konemaiset rumpumiksaukset. Vaihtelua kuitenkin löytyy todella paljon. Osa biiseistä toimii jonkinlaisina välisoittoina, ja levy on pullollaan erilaisia introja ja outroja – uskonnonvastaisista julistuksista särkijäpianopreludiin. Kenan komentava rääkyminen on isketty raa’an särkijän läpi, mikä toimii yllättävän hyvin.

Jos levyä haluaa jostain moittia, on se yhtenäisyyden puute. Ainoa yhdistävä tekijä on edellä mainittu propagandistisuus. Muuten levy on enemmänkin kokoelma erilaisia biisejä kuin yhtenäinen teos. Tosin tämä lienee ollut tarkoituskin.

…and Oceansin lopettamispäätös keljutti aikanaan. Enää ei, sillä sen tuhkista nousi jotain vielä parempaa. h. IV on ehdottomasti yksi vuoden parhaista kotimaisista albumeista.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2007-12-12
Arvostelija : Matti Pitkänen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.