Ska mielletään usein pirteäksi ja aurinkoiseksi musiikiksi, mutta biiseistä löytyy yllättävän usein myös blues-henkistä itsesääliä (tai muitten säälimistä). Goonin debyytin kohdalla tuo blues-henki nousee väkisinkin pintaan. Biisit vilisevät murskattuja sydämiä, rakkauden etsintää ja takaisinvonkausta. Toisaalta levyltä löytyy helposti myös se toinen reuna. Huudan, tanssin, riehun ja laulan –kappale kiteyttää tämän melko hyvin. Hauskanpito on kuitenkin oleellinen osa elämää.

Musiikillisesti Kaikki kunnossa on melko mielenkiintoinen kokonaisuus. Ska nousee toki helposti päällimmäiseksi jo torvien käytön takia, mutta ihan niin yksiulotteista ei musiikki ole. Muun muassa Juokset taas rallissa on selviä rautalankavaikutteitakin kuultavissa. Yleisesti kuitenkin musiikki on hyväntuulista.

Kokonaisuutena levy kuitenkin jostain syystä jää vähän vaisuksi. Ehkä odotukset demojen ja keikkojen perusteella oli sittenkin hiukan liian korkeat. Vanhat rallit tuntuvat jotenkin vähemmän puristetuilta ja rennommilta. Tällä levyllä mukana olevat aikaisemmin julkaistut Jauhokoisa ja Katkera, ylpeä ja kateellinen nousevat useammankin kuuntelun jälkeen levyn eliittiin. Lyriikat tuntuvat usein jäävän vähän liian nopeasti kyhätyksi. Esimerkiksi levyn päättävä Miten mulla menee? lähentelee jo itselleni ainakin sietämätöntä Ultra Bra -tasoa.

Parhaimmillaan Goon on hieman enemmän kuvailevissa tosielämän tarinoissa. Zen Cafe tulee varmasti saamaan vielä tulevaisuudessa kovan kilpailijan suomalaisen arjen kuvaajana jahka Goon pääsee todelliseen vauhtiin. Ensimmäisellä levyllä toki puristetaan aina hiukan liikaa. Seuraavaan kierrokseen vain rennosti mukaan, niin tulos on varmasti ainakin pykälää parempi.