Rattus – Uudet Piikit

Jo vuonna 1978 perustettu punkveteraani Rattus on edellisen pitkäsoittonsa jälkeen hionut piikkinsä taas teräviksi. Vasta toiseen varsinaisen studioalbumin ehtinyt yhtye tarjoaa yhä menevää punk-kaahausta, mutta uudella levyllä ilmaisuun on tullut mukaan aiempaa metallisempia piirteitä. Laulaja Jake huutaa ja räyhää, mutta äänenkäyttö on koko ajan hallittua ja sanoista saa helposti selvää. Komppirymä, johon kuuluvat basisti Tomppa ja rumpali VP, hoitaa tonttinsa tiukalla otteella.

Levyn lyhyin raita, pariminuuttinen Originaali saa luvan johdatella kuulijan Rattuksen maailmaan. Ja mikäs johdatellessa, sillä kappale menee suoraan otsalohkon kautta aivoihin ja pysyy siellä. Viina ei petä kertoo jo otsikollaan, mistä on kyse. Supisuomalainen tarina jatkaa iskevien biisien sarjaa. Eikä armoa anneta senkään jälkeen. Tai edes koko albumilla. Punkkiahan tässä väännetään, eikä mitään slovareita soitella!

Levyllä on kestoa noin neljäkymmentä minuuttia. Sitä kauemmin tätä paahtoa tuskin edes jaksaisi. Biisit pidetään hyvin kasassa, eikä niissä suotta rönsyillä. Ne ovat kuitenkin peruspunk-vetoja monipuolisempia. Rattuksen yhteydessä on paikoin mainittu legendaarinen Mana Mana, eikä täysin syyttä. Biiseissä on paikoin jotain samaa painostavuutta, vaikka yhtä synkkiä ja lohduttomia maisemia Rattus ei luonnollisesti maalaile.

Veteraanit tulevat ja näyttävät nuorille kaapin paikan? Uudet piikit on vakuuttava näyttö osaamisesta, mutta täydellinen se ei ole. Levy ei jaksa kantaa aivan koko mittaansa, vaan se kokee keskivälin paikkeilla pienen notkahduksen. Vaikutus on onneksi vain hetkellinen ja pian on taas täysi kaahaus päällä. Uudet piikit todistaa Rattuksen olevan vahvasti elossa.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-11-28
Arvostelija : Jukka Kastinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.