Machine Head – The Blackening

Machine Head on levytysuransa aikana jakanut varmasti debyyttilevynsä Burn My Eyesin jälkeen mielipiteitä vahvasti suuntaan jos toiseen. Välillä bändi on ollut liian pomppumetallia, välillä liian thrashia ja välillä taas muuten vaan liian Machine Headia. Yksi asia on kuitenkin varma: bändi on uusiutunut jokaisella levyllään metrisin askelin ja varmasti juuri siksi The Blackening kuulostaa juuri tältä. Itse tunnustaudun fanittavani orkesterin jokaista levyä varsin paljon, ja vaikka siksi objektiivisuuteni tähän tuotokseen on kyseenalainen, voin vilpittömästi sanoa, etten odottanut näin paljoa uudelta kiekolta.

Mielestäni levy on intensiivisintä ja kunnianhimoisinta Machine Headia koskaan. Kappaleiden keskimääräinen kesto reilusti yli viiden minuutin, eikä hengähdystaukoja juurikaan jaella. Tallella ovat silti tunnusomaisen ilmavat kitarariffit ja Robb Flynnin hyvin taitamat melodisemmat laulut, mutta ehdoton pääpaino on varsin brutaalilla ja thrash-voittoisella tikkauksella. Taistelupari Flynn–Demmel jakavat vuorotellen sekä thrash-vongutusta että melodisempaa tilutusta siihen malliin, että liekö sedät yhdessä tuumin ottaneet kitaratunnin jos toisenkin levyä varten. Ehdottomia näyttöjä Machine Headin tämän hetken kunnosta ovat kappaleet Aesthetics Of Hate ja Halo, joissa tarttuvia riffejä syydetään toinen toisensa perään ja vaikka kappaleet ovat pitkiä, tuntuvat ne olevan erittäin tiukassa paketissa. Bändi ei sorru itsensä toistoon eikä vanhoilla ideoilla ratsastamiseen, vaan esiin on kaivettu pykälä, jolla Machine Head ei ole vielä koskaan konettansa revittänyt.

Jos Through The Ashes Of Empires oli harjoitusta kohti suurempia rakennelmia, on The Blackening monumentti, jota kelpaa näytellä missä tahansa. Ehkäpä tämä levy on nyt se kauan kaivattu uusi debyytti, joka lopulta kelpaa ihan vain omana teoksenaan kriittisemmällekin heviurpolle ilman genretyksiä. Näin tasokkaalla näytöllä ei auta kuin jäädä odottelemaan keikkaa ja toivoa vilpittömästi, että herrat jollain keinoin jatkavat samalla tai edes vähän heikommalla tasolla ja tekevät Lynyrd Skynyrdit tai Rollarit.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2007-05-04
Arvostelija : Galzi Kallio

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.