Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Animal Alpha - Pheromons
Jylhien vuonojen maasta tuleva Animal Alpha on luonut erinomaisen debyyttialbumin, jossa on samalla särmää ja erilaisuutta. Monessakin asiassa yhtyettä voisi kuvailla erinäisillä tyyleillä ja bändeillä. Varsinkin Suomesta ja Saksasta tuntuu osuvan pari aika napakkaa nimeä, jotka voisi tässä läväyttää pöytään. Jätän sen kuitenkin tekemättä ja yritän kuvailla sanallisesti tuon informaation sinne suuntaan.
Viisikon tyyli on vähintäänkin omintakeinen mutta samalla se pitää sisällään melko paljon jo käytettyjä konsteja. Vaan erinomaisen levystä tekee näiden kahden edellä mainitun asian oikeanlainen yhdisteleminen. Lieneekö tuottaja Sylvia Massy Shivy tuonut yhtyeen ideapankkiin oman shekkinsä. Kyseinen tuottajahan on aikaisemmin työskennellyt melkoisten nimien kanssa, sillä listalla ovat Tool, System of a Down ja Johnny Cash.
Levy koostuu kappaleista, joissa on selkeäsi kokeiltu rajoja, eikä vain menty melodian ehdoilla. Tämän takuuna on Christian Wiben ja Christer André Cederbergin erinomainen säveltaju kitaroinnin osalta. Villit koukut saavat seurakseen rankempia riffejä, jotka on ystävällisessä mielessä naitettu melodisten kerrosten lomaan. Ajoittain levyltä löytyy yhdisteltynä jopa junttaavaa riffittelyä ja eräänlaista industrial-musiikin riisuttua versiota, kuten vaikka Billy Bob Jackson -nimisessä avauskappaleessa. Heti ensimmäisellä raidalla yhtyeen kierous tuleekin selkeästi esille, eikä se hellitä otettaan puukosta kaulavaltimolla ennen kuin viimeinenkin sointu on kuulunut.
Samalla myös tulee heti selväksi yhtyeen helmasynti, joka on laulaja Agnete Maria Kjølsrudin teatraalinen tyyli. Ajoittain laulu sujuu varsin mallikkaalla tavalla, ja jopa vihaisesti, mutta kaiken onnistuu jollain kummallisella tavalla lannistamaan lapsellinen lallattelu ja ihmeellinen cabaret-meininki. Onhan tuo tietysti erilaista, mutta Agnetan kannattaisi pysytellä tuossa tavallisemmassa skaalassaan. Ei tähän tarvita mitään pikkulapselta kuulostavaa jokeltamista tai keulimalla vedettyä taidelaulua. Tuo vokalisoinnin kokeiluilta kuulostava toiminta vie selkeästi yhden pinnan. Harmi sinänsä, sillä tämä on varsin rautainen debyytti, ja ennen kaikkea erilainen sellainen.
Pisteet: 4/5
Kotisivu: www.animalalpha.com
Julkaistu: 2007-04-04
Toimittaja: Jarno Leivo
