Yhtyeen tyyli muistuttaa vahvasti Queens of the Stone Agea, tosin perinteisempänä ja "katurokimpana" versiona. Kitararoista loihditaan groovaavia riffejä ja maukkaita sooloja, jämerän rumputyöskentelyn rullatessa biisejä vastustamattomasti eteenpäin. Nelikon yhteensoitto toimii muutenkin kuin hyvin rasvattu kone, joten bändikokemusta lienee joka jätkällä takana. Levyn neljästä kappaleesta Go-Go Ride on selkeästi ykkösesitys, mutta eivät muutkaan paljoa jälkeen jää, tavanomaisehkoa nimiraitaa ehkä lukuunottamatta.

QOTSA-vaikutteet ovat kyllä välillä liiankin pinnassa, ja hiukan omaperäisempää Danny Lipsin ulosanti voisi toki muutenkin olla. Laulaja-kitaristi Vesa Himanen ei myöskään saa vielä aikaiseksi aivan niin vahvaa vokaalitulkintaa kuin tällaisessa musiikissa mieluusti kuulisi. Lähelle päästään kyllä jo, joten treenauksesta asia lienee vain kiinni.

Eli pientä petraamista sieltä täältä, niin Danny Lips voi hyvillä mielin aloittaa levy-yhtiöiden riivaamisen. Keep on rockin'.