Kalashnikovin syntetisaattoripainotteisessa musisoinnissa kuuluu runsaasti kaikuja 80-luvun new wave –popista, ja musiikillisiksi vaikuttajikseen bändi itse nimeää muiden muassa The Clashin, Manic Street Preachersin ja New Orderin. Itselleni tulee mieleen myös eräs suomalaisen kevyen musiikin kyseenalaisista suuruuksista, nimittäin SIG. Tiedä sitten ovatko Kalashnikovin pojat itse ollenkaan samaa mieltä tuosta vertauksesta, mutta Pyhäpäivältä löytyy jopa raita nimeltä Pahaa syntymäpäivää, ja lauluvastaava Jussi Tuohinon hiukan huojuva ääni toi ensimmäiseksi mieleen, valitettavasti, juuri SIGin Matti Inkisen. Laulupuolta yhtye saisikin ensisijaisesti koettaa hioa paremmaksi.

Biisimateriaali Kalashnikovilla on kuitenkin varsin toimivaa. Vaikka kappaleista se viimeinen "jokin" vielä puuttuukin, on niissä jo nyt tarttuvuutta ja hittipotentiaaliakin. Plussaa myös sanoituksista, jotka ovat tavallista monitasoisempia ja mielenkiintoisempia. Tällaista musiikkia ei myöskään suomen kielellä kovin paljoa tehdä, joten yhtyeen tyyliä voisi sanoa omaperäiseksikin. Kehittymisen varaa on nuorella bändillä vielä runsaasti, mutta onnistunut aloitus yhtäkaikki.