Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Nebel - Hymns Of Destruction
Ranskalainen Nebel osoittaa, että jo hieman päälle puoli tuntia keskitasoista blackthrashia voi olla liikaa jopa vannoutuneen metallistin korville. Kolmikko runttaa albumillaan Hymns of Destruction kuulijan tajuntaan joukon kovasti vanhalta Impaled Nazarenelta kuulostavia biisintynkiä. Tosin siinä missä pohjois-suomalaisten vuohimetallistien uran alkupuolen levyt käänsivät lehtiä metallin historiassa, Nebel jää rannalle soittelemaan veisuja jotka on kuultu jo monesti ennenkin.
Samanlaiset biisit soljuvat eteenpäin jättämättä kuulijalle oikeastaan minkäänlaista makua suuhun. Riffit ovat yksinkertaista peruskamaa, laulu tunteita herättämätöntä raakkumista ja rummut suoltavat samaa komppia biisistä toiseen. Välillä tosin ajaudutaan ikään kuin vahingossa täräyttämään muutama oikein maukas filli, jonka jälkeen laahaus jatkuu.
Hauskana yksityiskohtana osa höyryjyrän lailla puksuttavista kappaleista loppuu kuin seinään, vain jotta seuraava esitys pääsee jatkamaan siitä mihin jäätiin. Tauoista ei kuitenkaan ole sanottavasti hyötyä, niin helposti ajautuu luulemaan, että kuuntelee koko ajan samaa kappaletta uudelleen ja uudelleen. Ainoa kaavasta edes jotenkin poikkeava sävellys on levyn yhdeksäs biisi Light. Siinä kitaristi on ilmeisesti löytänyt uusia kieliä soittimestaan ja ihan hyvänkuuloista melodiaa luodaan välillä perusjyräyksen päälle. Ei yhtään hassumpaa, itse asiassa. Yhden kappaleen kohokohdat eivät kuitenkaan pelasta paljoa kun muuten sama monotoninen kolistelu jatkuu levyn alusta loppuun.
Nebelillä voisi ehkä olla mahdollisuudet tehdä jollain lailla merkityksellistä musiikkia hakemalla sointiinsa vähän melodisuutta ja ennen kaikkea tunnetta, mutta tällaisena Hymns of Destructionilla ei ole maailmalle mitään sellaista annettavaa mitä ilman ei pärjäisi.
Pisteet: 2/5
Julkaistu: 2003-03-20
Toimittaja: Antti Kavonen
