Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Tällä viiden kappaleen demolla on tiukka progressiivinen ote metalliin, jonka työstöä on kaavailtu ainakin kuuntelemalla progressiivisemman osaston lisäksi esimerkiksi Mr Bunglea ja melko varmasti tuota progressiivisemman metallin kuningasta Opethia. Toisaalta tällä levytyksellä koukutus ja kiemurat saavat enemmän sijaa, sillä varsinainen metalli jää huomattavassa määrin taka-alalle. Kuten esimerkiksi hienossa ja rauhallisessa Stowawayssa, joka on kuin OC:n akustiselta soundtrackilta, ainoastaan tosin siinä mielessä, että se potkii kaikki muut seuralaiset majan lattialle kuuntelemaan omaa ylvästä sanomaansa.
Myös eräs toinen seikka yhtyeessä tekee merkittävän poikkeaman massasta, sillä sen nokkamiehenä sävellyspuolella toimii yhtyeen basisti. Jari-Pekka Kanniainen. J-P on saanut kappaleisiin koukkujen lisäksi erinomaista ajoa, huolimatta siitä, että kappaleet kellottavat järjestäen reilut kuusi minuuttia. Tästä johtuen niissä tarvitaan erityistä imua, muuten puudutus alkaa olla melkoinen. Kaiken kukkuraksi soundit ja soitto on erinomaista. Ehkä laulu saattaisi vaatia pientä petraamista mutta näin ainoastaan siinä tapauksessa, että mitään muuta moitittavaa ei kerta kaikkiaan löydetä, enkä minä ainakaan näin onnistunut tekemään.
Omaperäisyys on melkoinen hyve täällä kotimaisissa oloissa, sillä jokainen on mascaracoret ja sifonkirokit kuullut, mutta tässä on tarjolla sen verran virkistävää taajuutta, että en voi kuin suositella tutustumista syvyyksiin. Se reissu tulee varmasti palkitsemaan kuulijan, ja samalla myös soittajansa.
Pisteet: 5/5
Pieni klikki auttaa, pidä Noise hengissä!
ISO KIITOS!