Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Aloitusbiisillä on mittaa liki 10 minuuttia, joten aivan helpolla ei mukaan päästä. Silent Voices vaatiikin kuulijaltaan jo jonkinlaista ennaltaperehtymistä progressiiviseen metalliin. Tyylille uskollisina muutkin kappaleet ovat suhteellisen pitkiä, vähintään 6-minuuttisia.
Silent Voices on jo kymmenen vuotta kasassa ollut bändi Kokkolan suunnalta, jonka soitanto toimii. Korkealle tähdätään. Bändin eduksi voidaan lukea selvästi ammattimainen ote, jota on kerätty vuosien saatossa. Nykyään on kuitenkin tarjolla jo niin paljon hyvin tehtyä musiikkia, että tarvitaan vielä jotain, jotta erotuttaisiin massasta. Tämä levy ansaitsee kuitenkin varmasti paikkansa suomalaisen hyvin tehdyn vientimetallin puolella, mikäli levy sieltä seasta vain löydetään. Matka taittuu Dream Theaterin ja Symhony X:n hengessä, joten näiden bändien kannattajia löytyy luultavasti myös Silent Voicesin leiristä.
Hyvät pisteet yleisesti tuotannolle ja ihan toimiville biiseille, jotka alkavat selvästi kuulostaa paremmilta parin kuuntelukerran jälkeen. Biisit kaipaavat kuitenkin vielä jotain koukkua, jotta ne saisivat myös muut kuin mahtipontisten pitkien biisien ystävät mukaan.
Levyn kahdeksasta biisistä ei mikään noussut ylitse muiden, vaan levy piti vakaan vahvan linjansa. Levyllä oli myös suvantovaihe, johon kuuluivat esimerkiksi rauhallisemmin etenevä balladimainen Hollowed sekä hieman tarttuvammat Once Lost Life, Blood of Eden ja The Realm of Flames, joiden kertosäkeet saivat myös tämän nojatuolimatkailijan vetäytymään hieman taakse miettimään kokemaansa.
Pisteet: 3/5
Pieni klikki auttaa, pidä Noise hengissä!
ISO KIITOS!