Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Uljaalla kitarasoundilla varustettu Alfons The Man vaikuttaa aluksi lähinnä Maiden-riffiin nojaavalta siivulta, mutta yllättävän rauhallinen säkeistö tuo biisiin lisäväriä. Kertsissä rockataan sitten taas täysillä, mikä passaa mainiosti. Biisi etenee suoraviivaisesti, ja mukana on lisäksi kuiskinta- ja viheltelyosuuksia, jotka vievät kappaletta uusiin ulottuvuuksiin. Pseudologica Fantastica on kokonaisuudessaan aivan eri luokkaa kuin Alfons The Man. Tunnelma on kauttaaltaan synkempi, ja Tommi Niemi hoitaa lauluosuudet paitsi puhtaasti myös öristen ja välillä normaalia alempaa. Biisi on rakenteeltaan hyvin vaihteleva, ja matka kulkee brutaalimman väännön kautta seesteisiin progehetkiin.
Etenkin Mytologica Fantastica vaatii auetakseen useamman kuuntelukerran, mutta vaivannäkö kannattaa, sillä sävellys ja toteutus ovat varsin omaperäiset. Ikinae onnistuu yhdistelemään suhteellisen kivuttomasti melodisen ja tuhdimman metallin piirteitä kokonaisuudeksi, joka ei kompastu omaan nokkeluuteensa, vaikka se välillä lähellä onkin. Tällaisilla sävellyksillä luulisi levydiilinkin lohkeavan.
Pisteet: 4/5
Pieni klikki auttaa, pidä Noise hengissä!
ISO KIITOS!