Ensimmäiselle demolle on lyöty vain kaksi raitaa, joiden yhteiskesto lähentelee 40:tä minuuttia. Kyse on tietenkin doom metalista, jota on kuitenkin maustettu kevyillä progressiivisilla elementeillä ja koskettimilla. Vokaalit ovat pääasiassa matalaa murahtelua, mutta seassa kuullaan myös puhdasta yhteislaulua, joka onkin demon suurin kompastuskivi. Koko bändin äänijänteitä vaivaa hienoinen epävire, joka antaa muuten varsin hyvin soitetulle paketille harrastelijamaisen leiman.

Yhtye onnistuu puutteistaan huolimatta jättämään melko positiivisen maun etenkin kekseliäiden sävellysten vuoksi. Eeppisiin mittoihin venyvät doomrepäisyt tylsistyttävät usein jo puolenvälin kohdalla, mutta Astral Sleep on onnistunut sijoittelemaan riffinsä ja väliosuutensa niin, että mielenkiinto pysyy yllä alusta loppuun.