|
Olen viime aikoina innostunut aika paljon leipomisesta. Minä leivon kakkuja, Ghost Guard taasen leipoo turpaan. Musiikkityyliään deathcoreksi tituleeraavan yhtyeen demo on kuin luotu autoreissuja varten. Sitä huomaa painavansa pedaalia lattian läpi musiikin astuessa eetteriin.
Thrash- ja deathperinteitä kunnioittaen, mutta silti genrerajoja rikkoen, tehdään hieno ja täyteläinen demo. Kuivasti miksattuja basso-osuuksia tukee Kai Hahdon suojatin rumpuosuuksien terävät rytmit ja paketin kruunaa iskevät rytmikitarat ja slayermaiset kitarasoolot. Kun päälle vielä kuorrutetaan asennetta ja keuhkoverta punaisenaan hehkuvat, rock-death-akselilla tasapainoilevat vokaaliosuudet, voi demoa alkaa sanomaan jo helvetin hyväksi.
Jos Ghost Guard olisi hedelmä, se olisi ananas. Tuore, massiivinen, terävä, vaarallinen, mutta sisältä mehukas. Vaihtoehtoisesti se voisi myös olla rusina - pieni, lähes aerodynaaminen, jalostettu, säilyvä, kuivahko ja hyvää viinan kanssa.
|