7" -splitti on Wanton Recordsin ulospanema ja kiekko saa varmasti joka punkkarin jalan vipattamaan, sillä tiukkaa antia on luvassa. The Heartburns aloittaa toiminnan ja Antisocial Little Me ei jätä mitään kyselyjen varaan, vanhankoulun tarttuva punkrock todellakin rokkaa ja kun muistetaan vielä siistit melodiat sekaan niin avot. Ihmisten välisestä ystävyydestä kertovan aloitusbiisin jälkeen lähdetään oikein emorakkauslaulu linjalle Thinkin' Bout You -kappaleen tahdissa. Tosin Burnssien tekstit tuntien ei tuokaan tarina aivan tavallinen ole, eivätkä nämä biisit jätä varmasti kenenkään naamalle vakavaa ilmettä. Too Much Drugs, Too Much TV päättää Heartburnssien puolen ja aiheuttaa oikeastaan vain levynkuuntelua uudelleen ja uudelleen.

Frankie The Damage on odottanut levyn toisella puoliskolla, kunnes se vihdoin vapautettiin närästyksen loputtua. Kuten mainitsin, Fränk paahtaa hardcoremmalla linjalla kuin toverinsa Heartburns. Kappaleita bändiltä löytyy kolme, joista punkahtavin Fuck You on todella mainio ja jää soimaan päähän liiankin tehokkaasti. Muut biisit, Kid Love ja Frankie menevät samalla menolla, mutta niistä kumpikaan ei minua saanut syttymään samalla tavalla kuin Heartburnsin raidat. Livebändinä tämäkin tapaus tunnetaan ja suosittelen kreisistä menosta diggaavien käyvän katsastamassa livenä nämä jätkät. Frankie The Damage on kuin yhdistelmä Anal Thunderia ja Heartburnsia.

The Heartburns & Frankie The Damage -splittiseiska on kaikenpuolin mukava tapa tutustua molempiin bändeihin. Suosittelen levyä hankintalistaan, mikäli vanhan tyylinen punk- ja hardcore tippuvat. "Fuck you, it's been a hell of a morning!"