Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Grey - The First Shade Of...
Avantgarde Musicin tummien siipien alle haalittu yhden miehen projekti Grey yritt kovasti tehd samaa kuin valtameren takana rienaavat Xasthur ja Leviathan, mutta kompastuu jo saatekirjeen kohdalla. Musiikkia ylistetn masentavaksi, sairaaksi, hypnoottiseksi sek vertahyytvksi, ja levy-yhti heitt lis lyly kiukaalle uhoamalla, ett vuosikymment aikaisemmin tm ranskalaisartisti olisi noussut Manesin ja Kvistin kaltaisten ug-kulttibndien joukkoon. Lopuksi todetaan viel, ett kotikutoiset ja improvisoidut black metal levytykset ovat usein taiteellisesti monimuotoisempia kuin kalliissa studiossa nauhoitetut ammattilaistuotokset.
Toteamus pit sikli paikkansa, ett tunteen paloa ei voi korvata rahalla, ja hyvt svellykset kuuluvat kyll hieman huonommankin tuotannon lpi. Valitettavasti saatekirjeen alkukompurointia seuraa levyn kynnistymisen myt vauhdikas alamkeen kieriminen, jonka ptt vasta viimeisen raidan ambientmainen myrint. Kalvakan rumpukoneen plle nitetyt tympet kitararaidat eivt tee vaikutusta, eik keskinkertainen vokalisointikaan jaksa innostaa. Musiikkiin on eittmtt yritetty luoda Abyssic Haten hellittmtnt pimeytt ja Xasthurin kaltaista itsetuhoista apatiaa, mutta lopputulos on kaikkea muuta kuin hypnoottinen.
On totta, ett levy-yhtit pestaavat uusia tulokkaita liian helposti ja halvalla, mutta olisi ollut rikos jtt tm albumi julkaisematta, lausuu Avantgarde Music kirjeessn ja osoittaa oman musiikillisen ymmrtmttmyytens ironisella tavalla. Ainoa oikeasti masentava seikka levyss on nimittin sen tydellinen keskinkertaisuus.
Pisteet: 1/5
Julkaistu: 2005-06-17
Toimittaja: Jere Salonen
