Oululainen Dian on kolmannella julkaisullaan rakentanut loistavan näytteen osaamisestaan. Sinkulla on kaksi biisiä, jotka molemmat edustavat eri tyylistä ulosantia. Eikä kummassakaan olla millään metsäpenkereellä ihmettelemässä, että mitenkäs tässä nyt näin kävi, vaan oikeutetusti varikolla naukkailemassa ohrajuomaa palautumiseen. Yhteen soitanto hoidetaan bändin omien sanojen mukaan nojaamatta genre-aitoihin tai kallistumatta suuntaan tai toiseen yhtään sen enempää. Rosoista suoraviivaista metelirokkia ja funkahtavaa jamittelusoitantaa. Katsotaan puhuvatko pojat omiaan, vai pitääkö väite kutinsa.
Avausraita New You alkaa vauhdikkaalla riffillä, joka saa mielenkiinnon heräämään. Ei siis ainakaan heti kättelyssä voida jättää arviointia sikseen, vaikka kevätaurinko ulos houkutteleekin. Laulaja Janne Keränen antaa näytteen omasta osaamisestaan varsin mallikkaalla tavalla, eikä ääntämyksessäkään moittimista ole. Laulutyyli on puhdas, sanoisinko hieman "ameriikanrokkiin" suuntaava. Soitannasta tulee ajoittain mieleen Theory of a Deadman. Biisi rakentuu mukavien riffien, vahvan laulun ja erittäin hyvin kappaleeseen sopivien urkusoundien ympärille. Urut ovat aika taustalla, joten niille kannattaisi jossain biisissä antaa tilaa enemmän.
Kakkosraita Sunshine Eventide on sitten todellakin sitä poikien lupaamaa funkahtavaa jamittelurokkia. Alun riffi kaappaa kuuntelijan mukaansa matkalle peukkubasson antaessa lisää vauhtia. Antaa mennä, kun on alamäki. Tästä kappaleesta tulee mieleen vanhempi Incubus ja Summer Romance (Anti-Gravity Love Song). Muutenkin kappaleessa on tuota 90-luvun alun funk-rokin kaikua. Mistään kikkailusta ei ole kyse, vaan funkit ja groovet saadaan aikaan rehellisellä ja selkeällä biisirakenteella. Ja ennen kaikkea osaavalla soitolla. Loistavaa musiikkia, ja varsinkin kakkosraita saa hyvälle tuulelle.
Arvosana
Kävijäpikatuomiot
Arvostelija: Jarno Leivo Arvosteltu: 30.03.2005 Levy julkaistu: 2005