Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Nightingale - Invisible
Ruotsin monilahjakkuus Dan Swanö on ehdottomasti yksi länsinaapurimme musiikkimaailman mielenkiitoisimmista persoonista. Mies on vakuuttanut erityisesti deathmetallin (Bloodbath, Infestdead, Edge of Sanity) saralla, mutta myös Danin kevyemmät
projektit keräävät kiitosta. Yksi Swanön pitkäikäisimmistä bändeistä on 80-luvun hardrockin henkeen veivaava Nightingale,
joka on tällä kertaa arvostelun alaisena. Bändin viides täyspitkä, Invisible, luo ilmoille uskomattoman hienon kasari-ilmapiirin,
joka on jokaista nuottia myöten parasta sellaista mitä on pitkiin aikoihin kuultu.
Nightingale on kasvanut vuosien saatossa yhden miehen projektista duo-toiminnan kautta kokonaiseksi bändiksi, jota Dan johtaa Dag-veljensä (esiintyy myös taiteilijanimellä Tom Nouga) kanssa. Täyden bändin kokoaminen Swanön veljesten aivoituksien ympärille on ehdottomasti yksi parhaita ideoita, mitä Dan on mielessään keksinyt, sillä tälläisenään Nightingale kuulostaa paljon täyteläisemmältä, vaikka täytyy samaan sydämenlyötiin todeta, että Dan Swanö on yhdenmiehenbändien mestari.
Invisible hipoo raskaamman rockin kirkkainta ja kauneinta täydellisyyttä. Tästä pitävät huolen upea riffittely ja äärimmäisen tarttuvat kertosäkeet, jotka hehkuvat juuri oikeaa yhteislauluhenkeä. Tähän kun ynnätään Danin upean kuulaat vokaalit ja maukkaan progressiiviset mausteet niin saadaan uskomattoman upea metallinen hardrock-levy, joka yhdistää genrensä kaikki hienot ominaisuudet omaperäiseksi kokonaisuudeksi, joka on täysin klisevapaa.
Levy ei ole, perinteisestä Nightingale-linjasta poiketen, teema-albumi, vaikka biisit käsittelevätkin tiettyä aihepiiriä. Kuolemaa. Biisien pirteistä melodioista huolimatta sanoitukset ovat hyvin synkkiä ja melankolisia. Pokan pitämisessä onkin välillä hienoisia vaikeuksia, esimerkiksi Danin laulaessa positiivisella äänellään itsetuhosta iloisten urkujen soidessa taustalla. Mutta mikäs siinä, sillä itseironiaa ei ole tässä maailmassa koskaan liikaa.
Dan Swanöllä on kultainen kosketus, jonka vaikutuksella saadaan aikaan biisejä, jotka ovat yhtäaikaa suoraviivaisen pop-orientuneita ja moniuloitteisen progressiivisesti rokkaavia. Kappaleet on kuitenkin helppo sisäistää ja niiden tarttuvuusaste on huipussaan. Danin lauluosuudet jäävät päähän pyörimään pidemmäksi aikaa, eivätkä ne jätä rauhaan ennenkuin levy soi taas. En ole kohdannut sellaista levyä pitkään aikaan, joka imaisisi mukaansa yhtä tehokkaasti kuin Invisible. En voi täten kuin nostaa hattua tälle Ruotsin kultakimpaleelle.
Pisteet: 5/5
Kotisivu: nightingale.ultimatemetal.com
Julkaistu: 2004-11-19
Toimittaja: Toni Peltola
