Levyarvostelut

Desert Planet – Turbo Tellytunes

Kahden miehen konekollektio Desert Planet jatkaa 8-bittisten video- ja tietokonepelien äänimaailmasta ammentavan soundisanomansa julistamista. Vaikka tuore Turbo Tellytunes musiikillisesti jatkaakin samoilla linjoilla edellisen albumin Joystick Popin kanssa, on kappaleet tällä kertaa asetettu televisiosarja- ja elokuvateemojen kontekstiin.

Turbo Tellytunes on monessakin mielessä varsin kahtiajakoinen levy. Ensinnäkin, Desert Planet on tuottanut jälleen monta järjettömän menevää kappaletta, joissa diskomaisuus ja simppeli Kraftwerk-poljento kohtaavat 80-luvun videopelimusiikin. Nämä kappaleet – etunenässä mahtavan tykki aloituskappale Return Of The Ninja Droids, selvä hitti – toimisivat melodioineen myös perinteisessä pelimusiikkikehyksessä ilman kytköstä elokuva- ja televisiosarjoihin.

Osa kappaleista taasen toimii nimenomaan kuvitteellisina tunnareina, kuten pornoleffabiisi Love Shuttle tai Ennio Morricone -henkisillä kitaroilla ryyditetty Forbidden Star, joka kylläkään ei ole länkkärin vaan scifi-elokuvan tunnusmusiikki. Varsinaista Morricone-meininkiä löytyy loppupään tyylikkäästä Coyote-biisistä. Sävellyksinä nämä biisit ovat parhaimmillaan jopa niin hyviä, että jos kappaleiden syntetisaattorisoundit vaihdettaisiin aitoihin instrumentteihin, voisi sävelten kuvitella hyvinkin raikaavan televisiossa tai valkokankaalla.

Lisäksi levyltä löytyy tuttuun tapaan nippu pilputushuttua, jonka skippailee mielellään yli. Ainakin Fumbler ja Play-Skip-Stop eivät ainakaan itselleni avautuneet vaikka kuinka yritin niitä kuunnella. Ehdottomasti pahin virhe levyllä on kuitenkin se, että paikoin teennäistä televisiosarja- ja elokuvakytköstä alleviivataan aivan liikaa. Levyn alaotsikko on Imaginary TV And Movie Themes, ja sisäkansissa jokaisen kappaleen perässä lukee, minkä genren tuotoksen tunnari on kyseessä. Eikö kuulijan älykkyysosamäärää ja mielikuvitusta arvosteta pätkääkään, saatana?

Turbo Tellytunes on sinänsä mielenkiintoinen kokeilu Desert Planetilta, vaikka joystick ei olekaan kauas tietokoneen äärestä pudonnut. Lopputuloksessa on kuitenkin vain toinen jalka astunut uudelle planeetalle, kun toinen on vielä jäänyt ihmettelemään tutun avaruussukkulan sisuksia. Voisi sinänsä olla mielekästä, jos Desert Planet pysyisi lestissään ja etenisi musiikillisella urallaan videopelihistoriaa jäljitellen, Amigan musiikkimaailmassakin kun esimerkiksi olisi paljon ammennettavaa.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2004-10-06
Arvostelija : Kalle Heino

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.