Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Poor Man’s Crown alkaa pelottavasti Diablolta sointuvalla osuudella, jossa puhtaita vokaaleita myötäilee makea kitaramelodia. Hetken hirvittää, mutta pian Pain Confessor pääsee omaan elementtiinsä. Rässiriffit, kitaramelodiat, synamatot sekä Markku Kivistön taidokas örinän ja puhtaan laulun vuorottelu yhdistyvät nimenomaan Pain Confessorilta kuulostavaksi soinniksi. Resepti ei ole uusi, mutta osaavissa käsissä toimiva.
Sävellyksenä Poor Man’s Crown ei ole omaperäisimmästä päästä, mutta toimivalla sovitustyöllä se on muovattu teräkseksi, jota ei valmisteta Rautaruukin tehtailla. Lake of Regret sen sijaan loistaa selvästi sekä sävellyksenä että sovituksena. Ei kannata kuunnella, jos ei halua kertosäkeen soivan päässä useita päiviä.
Pisteet: 4/5
Pieni klikki auttaa, pidä Noise hengissä!
ISO KIITOS!