Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Yhtyeen neljäs pitkäsoitto käynnistyy lupaavasti. Tuttua puhelaulua suustaan sylkevä Janne Helttunen saa tuekseen vimmaisen rytmiryhmän, jonka soitosta löytyy rujoa svengiä. Nimikkoraita aloittaa taipaleen, joka jatkuu tasaisena viimeiseen hengenvetoon asti. Ainoastaan Rituaalit tekee selvän pesäeron muuhun materiaaliin, ja siinäkin selkein vaihdos tapahtuu laulajan tontilla, kun Kotiteollisuus-keulamies tarttuu mikrofonin.
Onneksi tasapaksu tarkoittaa tasaisen vakuuttavaa. Yhtyeen riffittelystä löytyy mukaansa tempaavaa voimaa, ja pienen sulattelun jälkeen vokaalisuorituksetkin tuntuvat löytäneen oikean aggressiotason: noviisit huutavat, konkarit toteavat. Lievästä yksipuolisuudesta ja tehokeinojen kierrättämisestä huolimatta Minä olen vihattu palauttaa hetkeksi järjestyksen lepsuksi käyneeseen genreen.
Pisteet: 4/5
Pieni klikki auttaa, pidä Noise hengissä!
ISO KIITOS!