Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Täysin uudella tavaralla levyä ei ole lähdetty koostamaan, sillä ainakin neljän ja viiden vuoden takaisilta ep-levyiltä on mukaan kelpuutettu useampikin viisu. Biisit ovat toki kokeneet matkalla päivitystä tämän päivän Thaurorodia kuvaamaan. Kyyti on kylmää ja vaarallisia tilanteita riittää. Bändin power ei soi helpoimman kautta, vaan kipaleisiin on saatu vangituksi omaakin juttua. Power metal -kenttä kun on juuri ehkä se helpoiten itseään toistava.
Täysin omat pullat eivät silti ole Thaurorodinkaan uunissa, sillä paljon on mukaan päässyt ennenkin kuultuja juttuja ja vaikutteita kanssaorkestereilta. Esimerkkinä muuten kyllä erittäin loistokkaat kipaleet Shadows And Rain ja Morning Lake, joista kuuluu melkoisesti läpi Sonata Arctica kautta linjan. Rankemmista ralleista voi löytää etäisesti kaikuja vaikkapa Ensiferumiin. Kovin kotoisista aineksista on siis Thaurorod tehty.
Vokalisti Markku Kuikan siloinen puhdas lauluääni ei häiritse millään tavalla kuten eräätkin isompien nimien keulahahmot. Herran ääni onkin yksi nyky-Thaurorodin vahvuuksista. Vahvaa on soittokin, eikä turhia kappaleita ole mukaan päästetty. Puolet materiaalista on vanhempaa ja puolet uutuustavaraa, eroa on häivytetty ja onnistuttu mukavasti. Taso on mielestäni aavistuksen enemmän plussalla vanhemmissa kipaleissa, mutta tämä on makuasia.
Thaurorodin debyytti on vahva näyte yhtyeen kyvyistä, mutta näiden varaan en laskisi vielä palkintoa ”vuoden kovimmasta” tulokkaasta, kun osa tuotannosta on loihdittu kokoon jo puoli vuosikymmentä sitten. Jatko näyttää Thaurorodin paikan metallikentässä. Kakkoslevy ei ole välttämättä helpoin mahdollinen toteutettava ”kokoelman” jälkeen.
Pisteet: 3/5
Pieni klikki auttaa, pidä Noise hengissä!
ISO KIITOS!