Venäjän tunnetuimpiin metallikitaristeihin lukeutuva Mavrin tehtaili aiemmilla julkaisuillaan Prorokin ja Rozhdennie zhitin kaltaisia hittejä, mutta Otkroveniella tasaisen vahvana säilyvä eteerinen tunnelma ja kappaleiden kiireetön eteneminen ovat yksittäisiä hittimelodioita tärkeämpiä. Maestro ei esiinny levyillään perinteisenä valonnopeita sooloja tiluttavana kitarasankarina, vaan dramaattisia käänteitä arvostavana tunnelmoitsijana, jonka soittimen näppäily on kiireetöntä ja paikoin suorastaan laiskanpulskeaa. Taustalla vahvasti vellova, monikerroksinen kosketinmatto korostaa musiikin mystistä tunnelmaa, ja kitaroiden sangen pehmeä soundi sopii kokonaisuuteen hyvin.

Aggressiivisuutta musiikista ei löydä hakemallakaan, eikä sitä voi ajoittain painostavasta tunnelmasta huolimatta pitää myöskään erityisen raskaana. Joidenkin kappaleiden kohdalla tuleekin mieleen, että Mavrinin yhteydessä tyypillisesti määritellyn genren "progressiivinen melodinen metalli" viimeinen termi tulee lähinnä vanhojen meriittien perusteella. Otkrovenie on joka tapauksessa raukeaan oloon sangen hyvin purevaa ja Mavrinin tunnistettavalla kädenjäljellä varustettua musiikkia.