Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Busy Turtles lainailee paljon vanhaa, etenkin 70-luvun sähköistä jazzia, mutta väistää julkeimmat fuusioylilyönnit sulavasti. Soolot pysyvät aisoissa eivätkä epätasajakoiset tahtilajitkaan tunnu itsetarkoitukselliselta kikkailulta. Levy onnistuu kuulostamaan paikoin jopa tuoreelta: Fredriksson yhdistää herbiehancockmaiset teemansa pohjoismaiseen jazz-tunnelmaan melko omaleimaisella tavalla. Enimmäkseen sävellykset kasvavat hillitysti maalaillen ja teemaa kehitellen, mutta parissa biisissä meno yltyy jopa hurjaksi. Etenkin tukevaan bassokuvioon nojaava Fly panee välittömästi viban punttiin. Solistisia valmiuksiaan pääsevät Fredrikssonin ohella esittelemään loistavat Teemu Viinikainen kitarassa ja Tero Saarti trumpetissa.
Busy Turtlesia kuunnellessa tekisi mieli pyytää lisää ripeää groovea, mutta onnistuneet sävellykset ja soittajien virtuositeetti saavat tämänkin turhan älähdyksen takertumaan kurkkuun. Mitäpä sitä kiirehtimään, kun matkalla voi nautiskella hyvästä jazzista. Jussi Fredriksson on tehnyt mallikkaan levyn, joka on sopivasti retro, muttei tarpeettoman pastissimainen. Busy Turtles kestää kuuntelua ja valaa uskoa siihen, että marginaalisemmatkin musiikinlajit ovat maassamme vielä voimissaan.
Pisteet: 4/5
Pieni klikki auttaa, pidä Noise hengissä!
ISO KIITOS!