Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Jarkko Martikainen - Toivo
Jarkko Martikainen ei kavahda suuria aiheita. Mierolainen oli selv vlivaihe YUP:n rnsyilevn ja nykyisen askeettisen soolotuotannon vliss. Toivoa edeltv Rakkaus edusti Martikaista vahvimmillaan. Piruilijasta henkevksi heittytynyt lauluntekij puhalsi populaarikulttuurissa miltei paljaaksi kaluttuun aiheeseen uutta eloa. Osa kunniasta kuuluu tosin Pirjo Bergstrmille, jonka harkitut instrumentaatiot toivat albumille sen kuuluisan pisteen i:n plle.
Toivolla ness on vain ja ainoastaan Martikainen. rimmilleen pelkistetyt laulut saavat henkens akustisesta kitarasta ja herran jo hyvinkin tutuksi kyneest laulunest. Tm jtt poikkeuksellisen suuren roolin riimeihin taivutetuille lyriikoille, jotka luovat kuvaa seestyneest, asiaansa vakaasti uskovasta taiteilijasta. Kun reilu vuosikymmen sitten Martikaisen havainnot keskittyivt ulospin vlittyvn, on Toivolla katse kntynyt entist enemmn kohti ihmisen sisimp ja perimmisi motiiveja.
Kauniista ajatuksesta huolimatta Toivo j vajaaksi. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kappaleissa ei ole samanlaista vetovoimaa kuin Rakkaudella. Ainoastaan reippaalla pelimannihengell vedetty Toivon kappaleita, Mierolaisen Kaikki me kuolemme pian -helmelle sukua oleva Voiko aika olla ystv? ja albumin teeman yhteen nitova nimikkoraita prjvt vertailussa edeltjns materiaalille.
Hopea ei ole hpe. Riisutusta toteutuksesta huolimatta Toivossa riitt havainnoitavaa. Vlisoittomainen Koe-elin pit temmon vaihtelevana, ja Kauniita sieluja ptt levyn pohdiskelevissa svyiss. Kappale on kenties selkein esimerkki Martikaisen humaanista nkkulmasta: kaikilla meill on oma tarinamme. Tm ei poista sit tosiasiaa, ett Toivo tuntuu Rakkautta etisemmlt kokonaisuudelta. Se on lempe ja lohtua antava, mutta aavistuksen jnnitteetn.
Pisteet: 3/5
Kotisivu: www.jarkkomartikainen.fi
Julkaistu: 2009-11-16
Toimittaja: Jukka Kastinen
