Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Reiluun kymmeneen minuuttiin on saatu puristettua varsin hyvän kuuloista raskasta poppailua, joka jaksaa pitää mielenkiinnon yllä harvinaisen vahvasti alusta loppuun, ja loppua kohti nimenomaan paranee. Kalle Jalosen selkeä hieman komentavan oloinen laulutapa saa plussat kotiin ja se onkin yksi Luihun vahvimpia osa-alueita. Päälle pannaan raskaat kitarat ja osaavat soittajat, niin hyvällä mallilla ollaan. Bändi ei varsinaisesti kuulosta miltään muulta suomalaiselta orkesterilta, yleensähän verrokit tällä alalla ovat kallellaan joko Kotiteollisuuteen tai CMX:ään. Tästä myös lähtee plussat Luihun suuntaan.
Päättävänä kuultava Häkkilinnut on hauska biisi, ehkä oikeastaan enemmän (surku)hupaisa. Kappale on erittäin mukaansatempaava. Se mikä tässä rupeaa hymyilyttämään, on että ainakin allekirjoittaneen korvaan kuulostaa siltä kuin Neljä Ruusua tai jopa Miljoonasade soittaisi metallinraskasta junttaa. Mielenkiintoista.
Luihu tuli puskista tietoisuuteeni, toivottavasti bändi ei katoa takaisin puskiin vaan tekee tulevaisuudessa lisää laadukasta musiikkia. Tätä kuuntelee jo tosi mielellään.
Pisteet: 3/5
Pieni klikki auttaa, pidä Noise hengissä!
ISO KIITOS!