Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Gorgoroth - Quantos Possunt Ad Satanitatem Trahunt
Gorgorothin nokkamies, kitaristi Infernus siirtyi käräjäsalista studioon voitettuaan ex-bändikumppaninsa pitkään velloneessa nimikiistassa. Infernus sai pitää Gorgorothinsa, mutta yhtye oli menettänyt yhden Norja-bläkkiksen kovimmista laulajista, Gaahlin. Uusi levy onkin varsinainen näytön paikka yhtyeen perustajalle. Infernus kokosi rivit nopeasti. Ennen Gaahlia bändissä kärissyt Pest teki comebackin ja basson varressa King ov Hellin korvasi Obituary-mies Frank Watkins. Uutukainen on äärimmäisen karusta ja oikeasti ilkeän kuuloisesta black metalista tunnetun Gorgorothin heikoin albumi. Keskitempoista, melankolista ja muovista perusbläkkistä pursuava lätty jää kauas taakse bändin uran kohokohdista. Infernuksen riffikynästä piirtyy yhä hyvää jälkeä, mutta viimeistely ontuu pahemman kerran. Lisäksi sovitukset ovat hätiköityjä ja tuotanto onnetonta. Gorgorothin aiemmat levyt saivat osan tunnelmastaan rupisista ja räkäisistä, mutta harkituista soundeista. Tällaista perusmuovista puksutusta en olisi uskonut bändiltä kuulevani. Rummuissa Tomas Asklund on täysin mitäänsanomaton yhtyeelle, jossa ovat kuitenkin soittaneet muun muassa Frost ja Dirge Rep. Jopa Pest on pettymys, sillä miehen puolivillainen räksytys ei pääse lähellekään vaikkapa Under the Sign of Hellin tasoa.
Vaikuttaa siltä, että Infernuksella on ollut voitetun oikeusjutun jälkeen kiire saada tuore levy julki. Riffeistä puuttuu se viimeinen terä, eikä biiseistä ole saatu hiottua sellaisia järkäleitä, joista bändi tunnetaan. Yksipuolinen soundimaailma vielä lisää vaikutelmaa kiireessä pusketusta tekeleestä. Pettymys on kova, ja vain pari onnistunutta kohtausta (Building a Manin synkkä riffittely ja Human Sacrificen jylhyys) antavat levylle toisen tähden.
Pisteet: 2/5
Kotisivu: www.gorgoroth.info
Julkaistu: 2009-11-09
Toimittaja: Matti Pitkänen
