Korpikuusen kyynel on aikamoinen poikkeus metallikentässä, yhtyeessä on nimittäin kaksi naispuolesta jäsentä ja toinen heistä on rumpali. Toinen taasen on sitten hieman vähemmän yllättäen kosketinsoittaja (joka tosin myös soittaa tinapilliä ja laulaa), mutta levyn ensimmäiseen hieman punkahtavaan kappaleeseen nämä koskettimet eivät tuo mitään järkevää ja kuulostavat todella irrallisilta. Lähinnä kokoajan takaraivossa hakkasi ajatus miksi hitossa noiden koskettimien pitää olla kokoajan tuolla taustalla. Eihän se kokoajan sitä tinapilliäkään soita. Toiseen ja kolmanteen kappaleeseen ne sitten onkin jo sovitettu huomattavasti paremmin.

Muuten ei mitään suurempaa moitittavaa, muutama soittovirhe siellä täällä, mutta bändi on kokonaisuutena saanut todella monipuolisen kuuloisen demon aikaan. Laulajan ääni on sellainen, että bändi voisi jopa mennä pitkälle. Pienellä tuottamisella tästä saisi varmasti ihan vientikelpoistakin kamaa. Odotan mielenkiinnolla uutta materiaalia.