Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Nyt Grimmett tulee taas ja bändi on nimetty osuvasti GrimmStineksi. Tällä kertaa yhtye on koottu yhdysvaltalaisbrittiläisistä monilahjakkuuksista, yhtyeessä vaikuttaa kitaristi Steve Stine sekä rumpali Dave Johnson ja basisti Hat jenkkiläisestä Sons of Poseidon -yhtyeestä. GrimmStine onkin saanut valmiiksi ensimmäisen levynsä ja ensivaikutelma on jokseenkin sama kuin aiemmin, kyllähän tässä soittohommat osataan, mutta jaksaako tätä hirmuisesti kuunnella.
GrimmStine tippuu musiikillisesti kevyehkön heavyn sekä aikuisrockin välimaastoon. Kappaleet soivat mukavan kasarihenkisestikin ja homma tuntuu olevan ihan mukiinmenevästi hanskassa. Välillä on erittäin mukava kuunnella GrimmStinen tyyppistä keskitempossa soivaa perusrockia ja heavyä, mutta pitemmän päälle ongelmaksi muodostuu juuri se, että kipaleista puuttuu riittävä vaihtelu ihan täysin. Nimimiesten läsnäolo toki nostaa yhtyeen statusta ylöspäin ilman todella toimivia biisejäkin, mutta saman lokerikon yhtyeitä riittää pilvin pimein muitakin.
Kyllähän levyllä on silti hetkensä, etenkin alkupään erittäin vahvasti soiva 911 potkii persuuksiin ja antaa odottaa hyvää materiaalia lisääkin. Supernatural tarjoaa perusvarmaa ja mahtipontista rocksoundia, jossa nimenomaan Grimmettin ääni kuulostaa erittäin hyvältä. Mutta aivan helmiosaston biisit levyltä puuttuvat.
Neljätoista kappaletta ja yli 70 minuuttia on auttamattomasti liikaa. Monesti hyvätkin kappaleet tapetaan ylipitkillä levyillä, mutta tässä kun materiaali on muutenkin kultaista keskitietä, vaara on suurempi. Saapa sitten taas nähdä, miten kauan GrimmStine taas hengittää vai kuullaanko Grimmettiä jälleen parin vuoden kuluttua uuden kokoonpanon keulilta.
Pisteet: 3/5
Pieni klikki auttaa, pidä Noise hengissä!
ISO KIITOS!