Nyt Brüssel kaupallinen on uudistanut paitsi kokoonpanoaan myös tyyliään. Jyrkkää ja erittäin tiukkaa asennetta ammennetaan kovempaa kuin koskaan. Soitto on mennyt raskaampaan ilmaisuasuun. Bändi luokittelee itsensä mieluusti aggressiiviseksi rokiksi, mutta se ei aivan riitä kuvaamaan tätä äkäistä tavaraa ihan kaikkineen. Musiikissa löytyy enemmän metallielementtejä kuin ennen, toinen puoli taas edustaa räkäisintä ja kierointa rokettirollia. Tästä ei paljon meininki parane, nimittäin nyt bändi on viimein löytänyt sen toimivan jujun, jolla ulostaa toinen toistaan kantavampia ja teräksenlujia kipaleita.

Aloitusraita Nahkaradio on nostettu korokkeelle jo useaan otteeseen, ja kyllähän kipaleessa sellainen radiorockmainen hittipotentiaali piileekin. Mutta Nahkaradio ei kerro koko totuutta, sillä mainioita biisejä löytyy lisää läjäpäin. Esimerkiksi Slayer-tyyliin käynnistyvä ja myöhemmin Panteran lailla soiva tanakka Varjele mun järkeni on helvetin tykki biisi. Slayer puskee mieleen etäisesti myös loppupään Kirveiden kehtolaulusta. Nämä vertailut eivät missään nimessä ole pahasta, sillä Musta polku on niin täyteen ladattu erilaisilla sävyillä ja kaiken kaikkiaan muutenkin toimivilla kappaleilla, ettei siinä pari trippiä sieltä täältä tunnu missään. Kappaleissa puolestaan löytyy, mainittujen lisäksi erityistä huomiota antaisin muun muassa mielipuolen lailla soivalle Ruokin tulta, tehdasmaiselle rokkaavalle Juhlat sekä vaanivalle salakavalalle 7 kuolemansyntiä -kappaleille. Mutta totuudennimissä on mainittava, ettei Musta polku sisällä ollenkaan täytemateriaalia, joka nostaa bändin profiilin todella ylös.

Janne Helttusen epälaulumainen tulkinta saattaa ärsyttää ihmisiä hieman samalla tavalla kuin CMX:n Yrjänän laulaminen ensimmäisellä vihaisella Kolmikärki-albumillaan. Helttunen ei ole perinteisen soinnukas kliini, eikä myöskään brutaali örisijä, vaan miehen vokalisointi on lähempänä vihaa uhkuvaa ärisevää puhelaulua. Mies ei ole erityisen hyvä laulaja sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta äänialansa sopii Brüssel kaupallisen soittoon paremmin kuin mikään muu ehkä sopisi.

Brüssel kaupallinen lunastaa tällä albumilla ehdottomasti paikkansa kotimaisten omaperäisempien raskasrockmetallibändien sarjan kärkipaikoilta. Bändille soisi mieluusti enemmänkin kuulijakuntaa, sillä tuntuu, että ryhmä on jäänyt jokseenkin muiden varjoon. Jos pitää esimerkiksi The Hellacoptersin, Panteran, Slayerin ja Machine Headin soundimaailmasta, Radiopuhelimista sekä vanhasta CMX:stä ja kuvittelee, että kaikki nidotaan samaan pakettiin, voi olla melko lähellä BK-soundia. Toisaalta tämäkään vertaus ei kerro totuudesta paljoakaan. Brüssel kaupallinen pitää itse kokea ja muodostaa oma käsitys. Joka tapauksessa Musta polku on aivan mielettömän kova levy.