Wojciech – Monstrolento

Wojciech on kulkenut tasaisen varmasti eteenpäin. Pitää mittarina sitten itse musiikkia tai kuulijallista suosiota, on bändi jokaisella levyllään tarponut muutaman askeleen edellistä pidemmälle. Yhtyeen neljäs pitkäsoitto kantaa nimeä Monstrolento ja tarjoaa kuulijoille valtavirran liittymässä valojen vaihtumista odottavan orkesterin. Kuulaan kunnianhimoinen suomi-indie on omaksunut hivenen särmää tippuen raskaudessaan jonnekin Liekin Korpin ja Rajan piirsin taa -albumien välimaastoon. Välillä tunnelmia haetaan Sigur Rósin eteerisestä instrumentaalihämyilystä, kunnes taas palataan Maa ei ole pimee -levyn aikaisen John McGregorin äänimaisemaan. Lähimmistä hengenheimolaisistaan poiketen Wojciech soi soundillisesti ja lyyrisesti mystisemmissä sfääreissä, mikä saattaa materialisoitua diggailutasolla hämmentävään kuuntelukokemukseen. Kaiken kaikkiaan musiikki kuitenkin osoittaa tonaalista kauneutta ja on ennen kaikkea miellyttävää kuunnella. Kitara ja basso rakentavat rumpujen tukemana vahvan rytmillisen pohjan, jota koristellaan vaihtelevasti koskettmilla ja laulullisilla elementeillä.

Tuleeko vastaan ristiriitoja? Ei ainakaan muutamalla kuuntelulla. Toisaalta pieni epäröinti saattaa johtaa hätiköidyn kielteiseen päätökseen kuuntelun jatkamisessa. Sopivan vastaanottavaisessa tilassa Wojciechin rakentamaan riippumattoon on helppo hypätä, potkaista kengät pois jalasta ja nauttia kesäisestä olotilasta. Lämmin tuuli leikittelee otsalla musiikin ajessa kuulijaa miellyttävän raukeaan tilaan. Albumi on rakennettu kahden (tai kolmen, jos laskee mukaan käännettyä laulua ja kertosäkeellisen hokeman omaavan albumin nimiraidan) instrumentaalikappaleen avulla hyvin soljuvaksi, soundillisesti temaattiseksi, kokonaisuudeksi ja rauhalliset temmot pitävät pulssin hyvin kurissa. Bändi itsekin vihjaa heti levyn avaavassa Huomenta, taivaallinen pallo -kappaleessa ottamaan iisisti: “kiilatkoon mannerlaatat toisiaan” – on aika elää hetki hitaasti. Muutamassa kohtaa huomaa – toivottavasti tahattoman – “kunnianosoituksllisen” kumarruksen muiden tekemään materiaaliin, mutta nämä eivät ole mitenkään kiusallisia hetkiä. Loppujen lopuksi keskiössä on vain itse bändi, seisomassa ylpeänä materiaalinsa takana.

Jollain tavalla tunnen Wojciechin olevan Underwater Sleeping Societyn kohtalontoveri. Bändi, jonka hienoutta liian harvat ovat saaneet maistaa. Tämän tuotteen kohdalla toivoisin sen saavan oman viisitoistaminuuttisensa, jotta se löytäisi potentiaalisen yleisönsä. Yritänkin omalta osaltani auttaa muuttamaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Paikaksi, jossa Wojciech on Liekin varteenotettava kilpakumppani. Alkuvuoden lupaavimpia albumeita, markkinamiehet tehkää työnne!

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2009-03-09
Arvostelija : Jetro Oras-Laine

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.