Levyarvostelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Criminalin thrash/death on 80- ja 90-lukuhenkistä eikä turhia häpeile, vaikka hieman mennään samalla radalla kuin esimerkiksi Kreator parhaina päivinään tai vaikkapa Slayer jossain vaiheessa. Suurin osa White Hell -albumin kappaleista kulkee hyvinkin rivakasti, mutta tultaessa Incubusiin tai Strange Waysiin, vaihdetaan päälle hieman hillitympi tatsi ja annetaan sijaa hieman tämän päivän melodisemmalle räimeelle. Melodioita ja sooloja ei ole muutenkaan unohdettu, vaan suurin osa lähtee erittäin tehokkaasti Rodrigo Contrerasin kitarasta, joka onkin yksi Criminalin tärkeimpiä piirteitä.
Criminal ei ole ehkä maailman omaperäisin thrash metal -yhtye, mutta se mitä porukka tekee, kuulostaa tuoreelta ja rullaavalta, vaikka jannut eivät mitään nuorukaisia enää olekaan. Tältäkin levyltä on äärimmäisen vaikeaa lohkaista parhaita kappaleita, mutta mainittu Strange Ways rokkaa ainakin kohtuu hyvin slayermaisista piirteistään huolimatta. Tykimmän puolen tylyttäjistä esimerkiksi avaava 21st Century Paranoia, The Infidel puolivälissä levyä tai viimeisenä vetona kuultava aggressiivinen vihanpurkaus Sons of Cain ovat niitä biisejä, jotka antavat turpaan niin että hetken muistaa olleensa kunnon nyrkkisolariumissa. Invasion sisältää puolestaan perinteisemmän thrashin lisäksi hieman jopa punkia, mikä tulikin aika yllätyksenä.
Kaikesta huolimatta on kuitenkin pakko sanoa, että mikäli on missannut yhtyeen aiemman tuotannon, ei ole jäänyt mistään paitsi. Criminal ei ole koskaan tehnyt mitään mitä joku muu ei olisi tehnyt aiemmin. Samoilla meiningeillä jatkuu bändin tuotanto edelleen. Voit aloittaa vaikkapa vuoden 2000 Cancer-levystä tai tämän vuoden White Hellistä, lopputulos on aika lailla sama.
Pisteet: 3/5
Pieni klikki auttaa, pidä Noise hengissä!
ISO KIITOS!