Levyarvostelun vaikeudesta, osa 2

Sarjan edellisessä osassa käsiteltiin yleisimpiä kritiikin aiheita teidän kommenttien perusteella.

Tässä osassa arvostelijan postilaatikkoon vihdoin kopsahtaa Teron postittama levypaketti, jota toimittaja availee kiimaisin sormin, kunnes pettyy paketin sisältöön. Monet toimitukseen saapuvista levyistä on sotkettu levy-yhtiön toimesta kuuntelukelvottomiksi, joko päälle puhuttuna, pilkottuna tai vain osittain lopullisen tuotteen sisältävänä pahvilätyskänä. Se siitä kuunteluelämyksestä, kun levy-yhtiön setä toistaa kymmeniä kertoja julkaisupäivää kesken 10-minuuttisen doom-kappaleen. Yleislinjauksena näitä kelvottomia promoja ei enää arvioida, koska äänite ei saa arvoistaan kohteluaan, eikä toimittaja saa kunnon äänitettä palkkioksi. Kyllä, luitte oikein. Arvostelijan palkkio on se arvosteltava levy. Rahallisia korvauksia ei Noisessa edelleenkään makseta. Eipä niitä makseta musiikkialan  printtimedioissakaan levyarvioista kuin erityistapauksissa.

Tuntiliksoille ei todellakaan levyarvoilla pääse. Tienestejä on turha havitella divareistakaan, koska eihän CD-levyistä enää mitään makseta. Summa summarum. On suorastaan iloinen yllätys, kun postista tipahtaa se sama levy, jonka toimittaja voisi ostaa myös kaupasta kuten lukijammekin. Parhaassa tapauksessa levy-arvion palkkio usean tunnin duunista on noin 20 euron levy, pahimmillaan paha mieli siitä, että onpas moni kakku myös päältä ruma.

Seuraa intensiivinen kuuntelujakso. Itse pyrin kuuntelemaan levyn vähintään pariin kertaan, ennen kuin laitan siitä mitään paperille. Toisinaan teksti tulee helposti, toisinaan tekstin pitää muhia mielessä todella pitkään. Yleisesti keskikertaisesta äänitteestä on vaikeampi kirjoittaa kuin tulevista klassikosta tai äärihuonosta roskasta.

Mielestäni hyvä arvio kertoo jotain artistista, levyn sisältämästä musiikista ja arvioijan oman mielipiteen koko julkaisusta. Pääsääntöisesti Noisen arvioissa kaikki nämä löytyy. Tosin esimerkiksi Metallican historiaa on turha käsitellä, koska bändin pitäisi olla tuttu kaikille musiikista kiinnostuneille. Toisaalta pikkubändien ja demojen osalta bändin lähtökohdista kertominen voi olla huomattavasti mielenkiintoisempaa kuin purkaa äänitteen kappaleita raita raidalta.

Noisen tänä vuonna aloittamat tavallista lyhyemmät Giljotiini-arviot poikkeavat hivenen tästä hyvästä kaavasta, mutta mielestäni on parempi kirjoittaa levystä edes jotain, kuin jättää kirjoittamatta. Muistakaa, että emme ehdi millään kirjoittaa kaikista levyistä. Arvioitamme on myös useasti kritisoitu siitä, ettei äänitteen musiikista ole kerrottu mitään. Voin väittää vastaan, että sellaisia arvioita tuskin löytyy, ainakaan viimeisiltä vuosilta. Useasti pelkästä arvionumerosta vihastunut lukija ei valitettavasti huomioi tekstin positiivisia kommentteja.

Tästä päästäänkin luontevasti seuraavaan aiheeseen. Levyarvion numeraalisesta arvosanasta.

Noisessa on aina ollut numeroarviot skaalalla 1-5. Nykyään tähtinä, mutta periaate on sama. Kouluarvosanat 4-10 tai 1-10, saatikka kaiken maailman puolikkaat tähdet ja plussat sekoittavat mielestämme entisestään lukijaa. Lyhyesti yhteenvedettynä. Viisi tähteä merkitsee, että levy on erinomainen ja mahdollisesti tuleva klassikko. Nelosen levy on hyvä ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Kolmonen on kelvollinen tuotos, eikä tarkoita vielä huonoa levyä. Luonnollisesti suurin osa äänitteistä tippuu tähän ryhmää. Levy ei ole yksinkertaisesti tarpeeksi hyvä neloseen, eikä tarpeeksi huono kakkoseen. Kakkonen merkitsee huonoa levyä, joko bändin historiassa tai verrattuna muihin vastaaviin levyihin. Sen sijaan ykkönen pitää ansaita! Ykkösen levy voi toisinaan joillekin olla oikeasti mielenkiintoinen, mutta ennen kaikkea se herättää mielenkiintoa. Mikä voi olla niin huonoa, että ansaitsee ykkösen arvosanan? Ykkösen äänite voi olla yksinkertaisesti umpisurkea tai täysin tyylitajuton, mutta harvemmin se jättää koskettamatta kuulijaansa.

Yleisesti. Meidän levyarviomme eivät ole täydellisiä. Mahtuuhan reiluun 9000 arvioon väkisin huteja, mutta pitää aina muistaa, että levyarvio on vain yhden ihmisen mielipide äänitteestä eikä mikään jumalallinen totuus. Toisin kuin printtimedioissa, te voitte välittömästi antaa palautetta arviosta ja me mielellämme vastaanotamme kaikenlaisen perustellun kritiikin. Melko yleisesti toimittaja myös vastaa osoitettuun kritiikkiin. Toisinaan kommentointi menee jo huumorin puolelle. Levyarvioiden funktio on edelleen mielestäni herättää lukijan mielenkiinto löytämään uutta ja mielenkiintoista musiikkia. Uskokaa tai älkää, tänäkin vuonna julkaistaan useita kymmeniä laadukasta ja inspiroivaa musiikkia sisältävää tuotosta.

Näillä vihjeillä lukemaan Noisen levyarvioita ja tutustukaa ihmeessä suosittelija-toimintoon, joka antaa lähes jokaisen levyarvion yhteydessä varsin osuvia levysuosituksia, osittain teidän lukijoiden antaman palautteen eli pikatuomion perusteella.

Sarjan viimeisessä osassa tulemme käsittelemään levyarvioiden tulevaisuutta.

Mahdollisesti jotain samankaltaista