Ja sitten tuli Dudley…

28.5.2009 Primavera Sound: The Jesus Lizard, My Bloody Valentine, Aphex Twin, The Vaselines etc. Parc Del Forum, Barcelona

On melkoisen vaikea tiivistää muutamaan riviin eilisen monia huikeita konserttielämyksiä, varsinkin kun aikaa kirjoittamiseen on puoli tuntia ennen kuin pitää rientää takaisin alueelle. Tajusin oikeastaan vasta eilen paikan päällä että samana iltana tulee nähtyä The Jesus Lizard, My Bloody Valentine, Aphex Twin, The Vaselines ja Yo La Tengo. Kolme ensimmäistä ovat jo 90-luvulta asti olleet toivelistalla korkealla.

The Jesus Lizard ei pettänyt. Yo La Tengo tosin soitti niin liekehtivän hienoa settiä että olin melkeinpä unohtaa koko jesseliskon keikan. Kun sain itseni riuhtaistua irti Hoboken-kolmikon eeppistä noiserock-hurmostakin sisältäneeltä keikalta ja lähestyin ATP-lavaa kuulin kuinka klassisen Goat-levyn ensimmäinen raita Then Comes Dudley lähti käyntiin. Jumalauta! Näin täpinöissä en ole ollut pitkään aikaan. Keikka oli yhtä kreisiä hulinaa ja Goat- sekä Liar-levyihin painottunutta hittiputkea. David Yow daivasi yleisöön neljä kertaa ja bändi svengasi kuin raivotautinen härkä. KOVINTA!

Niin ikään telakalta palanut My Bloody Valentine oli sen sijaan laimeampi tapaus. Yhtyeen Roskilde-keikkaa oli eräs kaverini kuvaillut “kokovartalohieronnaksi” massiivisen äänivallin takia. No tulihan se lujaa, ja soundit olivat melkeinpä olematonta laulua lukuun ottamatta kohdillaan. Mielestäni oleellinen osa bändin soundia on eteerisesti leijuvat vokaalit. Se puoli puuttui nyt tyystin, mikä söi keikan tehoa. Muutenkin esitys oli jotenkin intohimoton ja rutiininomainen.

Huippuhetkiä oli Aphex Twin leppoisan tylsähköstä jumpsuttelusta infernaaliseen biittinykimiseen kasvanut setti ja sitä siivittäneet hämärät visuaalit, skottiduo Vaselinesin hittiputki ja varsinkin Divine-cover (You Think You´re a Man, kaikki “Nirvana-biisit” kuultiin toki myös) ja hämmentävän viihdyttävästi paskasta rumpu-basso-klinikka-pelleilystä asiallisen maaniseen konehäröilyyn venyneen Squarepusherin setti aamyöstä. Hämmentävää oli myös Magik Markersin nolon sekavaksi räpeltämisen tasolle jäänyt setti. Elisa Ambrogio oli niin maan perusteellisesti pilvessä ja sekaisin ettei hommasta tullut yhtikäs mitään.

Nyt onkin sitten pakko rientää katsomaan Extra Lifea. Kuvia ja lisää tarinaa huomenna.