J.M.K.E. 30 vuotta – “Punk on minulle vapautta, eikä jonkinlaisten sääntöjen täyttämistä.” – Villu Tamme

JMKE30Neuvosto-Viron ajoista alkaen etelä-naapurimme punk rockilla on ollut kautta menneiden vuosikymmenten syvä, poliittinen merkitys ja symbolinen kaikupohja pienen kansan vapautumiselle Neuvostoliiton totalitarismin ikeestä aina sen hajoamiseen asti 90-luvun taitteessa. Sitä se on edelleen Viron itsenäistymiskamppailua kuvaavana, kansallisena taiteen lajina. Ajan saatossa yhdeksi virolaisen sananvapauden vahvimmaksi keulakuvaksi kiteytyi tallinnalainen punk-yhtye J.M.K.E., mikä soitti ensimmäisen keikkansa koskaan tasan päivälleen 30 vuotta sitten  Rakverin kaupungin kupeessa sijaitsevalla Vinnin kylän maatalous-sovhoosin klubilla, itäisessä Virossa 18.1.1986.
Mm. useat suomalaisista, punkahtavista vaihtoehtorockbändeistä ovat maininneet veljeskansamme oman J.M.K.E.:n omaa ilmaisuaan innoittaneeksi ja inspiroineeksi edelläkävijäyhtyeeksi. Esimerkiksi YUP kuin Eläkeläiset ovat osoittaneet tälle oivaltavan leikkisälle, mutta silti ehdottomasti rajun vallankumoukselliselle yhtyeelle ansaitsemaansa arvoa mm. coveroimalla sen biisejä omilla levyillään. J.M.K.E.:n taivalta juhlapäivänään Noise.fi:lle valottavat yhtyeen kiistaton keulahahmo, laulaja-kitaristi Villu Tamme ja yhtyeessä J.M.K.E.:n ensimmäisillä virallisilla ja samalla ehkä juuri niillä tunnetuimmilla yhtyeen levytyksillä Külmale Maale -LP, Savist Saar -EP ja Gringode kultuur -LP soittanut basisti, nykyään Hot Kommunistin keulamiehenä vaikuttava Lembit Krull.

Villu: “Se oli näin, että vuonna ’85 syksyllä odottelivat tallinnalaiset punkit rumpali Vennon (Vanamölder) palaamista neuvostoarmeijasta. Hän oli yks paikallisia perus-punkjätkiä 80-luvun alkupuolella. Hänen kasaama oli myös Viron eka hc-bändi Verine Pühapäev, joka toimi ’82-’83. Tämän jälkeen hänen piti mennä kahdeksi vuodeksi armeijaan. Mä sain vapautuksen armeijasta psykoneurologiasairaalan lausunnolla. Sit mä join olutta ne kaksi vuotta ja soitin Velikije Lukissa, joka oli kans tosi kova bändi. Mun biisejäkin lähes kaikki ne, mutta jokin ei vielä riittänyt.”

Lembit: “Mä en perustanut J.M.K.E.:ta, ja Villullakin se jotenkin tuli perustettua pakosta, kun oli pakko saada toimiva kokoonpano lavalle Turistin lämmittelijäksi -86. Tämä tapahtui tänään tasan 30 vuotta sitten. 18.1. Rakveren kaupungin lähellä Vinnin pitäjässä paikallisen maatalous-sovhoosin klubilla, minne Villu sai Tallinnassa kasattua kokoonpanon: Mati Pors laulu, Villu kitara, Venno rummut ja Nähvits basso. J.M.K.E.:n aivan alkeiskokoonpanossahan olivat Verine Pühapäev -yhtyeen Ivar Kont ja hänen kaverinsa Pets, mutta tuolloin ensimmäinen näistä halusi soittaa ilmeisesti tyylillisesti Pyhät Nuket -tyyppistä uusioromanttista kamaa, ja jälkimmäinen osasi vain tupeerata hiuksiaan. Koska ajankohta oli sellainen, niin Villun täytyi saada joku kokoonpano lavalle soittamaan ja (basisti) Nähvits, hänhän sen osasi! Joistakin hänen bassovirityksistään en ole tähänkään päivään mennessä saanut selvää, kuinka hän ne teki ja biisit soitti!
Villu: “Tarkoitus oli tehdä oikea hc-bändi, millä esikuvina oli pääasiassa just Suomi-82 -hc bändit; Lama, Terveet Kädet ym., mutta kyllä se meni niin, että mä otin bändin johtovastuun, ja biisit eivät yhtäkkiä olleetkaan enää niin suoraa hooceeta. Mulla kuitenkin pyöri päässä kaikenlaisia melodioita ja progemaisia kuvioita, ja näin se bändi muuttui hiljalleen aika omaperäiseksi. Vennolla oli jopa termi “tilu-lilu-hc”, joka kuvasi meidän musiikkia aika hyvin. “Tilu-lilu” on siis jotakin… en osaa selittää, ehkä joku semmonen epävakava ja vähän lapsellinen musiikki.”


Mutta mitä J.M.K.E. -lyhenne oikeasti tarkoittaa?

Villu: “Aluksi oli bändin nimi Jeesus Maria! Karjatas Eit. Kyseinen lause on peräisin tshekkiläisen Jaroslav Hasekin 1920-luvulla kirjoittamasta, aikanaan kirjailijan kuoleman takia kesken jääneestä satiirisesta romaanista Kunnon sotamies Švejk. Nimiversio Jalgratta Matk Kirde-Eestisse (Polkypyörämatka Koillis-Viroon) tuli esiin joskus 1987, jos joku kysyi minulta keikalla, mitä nimi J.M.K.E. tarkoittaa. Se oli ensimmäinen asia, joka juolahti mieleeni. Joodikud Moskva Kohviku Eest (Juopot Moskova -Kahvilan Edestä) on yksi aika tunnettu versio myös. Oma suosikkini on Jah, Muidugi, Kuid Ei (Kyllä, Tietysti, Mutta Ei), se on myös yhden biisin nimi meillä. J.M.K.E. -nimi siis kätkee jonkinlaista duaalisutta tai ambivalenttisuutta, mikä on aina ollut minulle teksteissänikin tärkeällä paikalla.
J.M.K.E.:n ensimmäiset toimintavuodet olivat aika tuotteliaita. Jos  meillä olisi ollut silloin mahdollisuus julkaista levyjä, joka vuosi olisi tullut ainakin yksi noin 15-20 biisin albumi. Eka levy ‘Külmale maale’ on periaattessa jopa ikäänkuin best-of -kokoelma alkuvuosiemme tuotannosta. Siellä oli biisejä vuodesta ’85 Vuoteen ’89 saakka. Esimerkiksi Mu vanaisa oli desertöör oli alun perin tarkoitus tulla Velikije Lukin biisiksi. Tbilisi tänavad oli levyn julkaisun aikoihin aika uusi biisi levyllä. Muut levyn biisit olivat ’86-’88 välillä kirjoitettuja. Vuonna ’88 Lembit tuli bändiin. Hänellä oli siihen mennessä jo kova hc-tausta, hänen bändinsä Harmagedon teki semmoista mutkikasta, nopeaa hc:ta. J.M.K.E. oli ainakin jonkun verran hitaampi bändi. Muistan jopa, että Lembit ei aluksi pystynyt edes soittamaan niin hitaasti kuin me, ja soitimme lavalla joskus samaan aikaan ihan kuin kahta eri biisiä; mä Vennon kanssa “normaalia” versiota ja Lembit bassolla samasta biisistä hc-versiota. Mut kyllä me pian pystyimme samassa tahdissa soittamaan. ‘Külmale maale’ levyllä ajattelimme ja soitimme kaikki jo musiikillisesti melko lailla samoin tavoin ja samassa tempossa.
Olin 80-luvulla tosi kova Dead Kennedys -fani, se oli mun ehdoton suosikki. Silloin oli täällä niin kuin kaksi leiriä; ‘DK-miehet’ ja ‘The Exploited -miehet’. Mä olin just se DK-mies. Kyllä tykkäsin Exploitedistakin paljon, mutta DK:n tekstit ja niiden vähän progemainen musiikki kolahti mulle kaikkein koviten. Sen biisit eivät olleet mitään kolmen soinnun punk rockia. Periaatteessa sen kuuleekin. Esimerkiksi Valge liblika suvi -biisin yksi kohta on lähes sama kuin Dead Kennedysin Bleed For Me -biisissä, ja mukana on semmosia “lainauksia” muitakin. Ei siis ihan plagiaattia, mutta niiden musiikki soi mun päässä, ja siitä joutui loppujen lopuksi vaikutteita mun omiin biiseihinkin. Mulla oli sen lisäksi paljon muutakin mitä kuuntelin, esim. 70-luvun alun Alice Cooper ym. semmoista. Kuuntelen just nyt sitä Bleed For Me -biisiä. Tästä samasta biistä on aika paljon musiikillisia ideoita otettu esim. myös meidän varhaiseen Rumal nali -biisiin. Huh. Mä oon vitun plagiaattori, omia ideoita ei ole mulla yhtään! Yeah!

Lembit: “Mä en itseasiassa digannut tuohon aikaan J.M.K.E.:a kovin paljon. Rattus ja TK olivat rautaa, J.M.K.E. oli taas liian kevyttä mulle. Terveiden Käsien Pushed Too Far oli mulle helvetin kova tohon aikaan. Tää Beethovenin 5. sinfonian alku bassolla… PERKELE! Ja samassa porukassa heiluminen tietysti innosti lisäksi, ja että vanhemmat kaverit saivat jo ostaa kaljaakin kaupasta.

Menneenä syksynä 2015 Villu Tamme osallistui Viron televisiossa esitettyyn maan versioon Vain Elämää -pop-viihdeohjelmasta “Laula Mu Laulu”. Kyselin haastattelijan ominaisuudessani herralta hieman taustaa sitä, kuinka uskottavaa on kun periaatteilleen uskollinen, alkuvoimainen hc-punkkaripioneeri osallistuu monikansallisten levy-yhtiöiden lanseeraamaan pop-taivaan viihdeohjelmaan, missä musiikkibisnes ja raha suorastaan löyhkää. Suomessahan punkkarit/ vaihtoehtorockarit (Kauko Röyhkä, Tuomari Nurmio, Ismo Alanko jne.) ovat kautta linjan jyrkästi kieltäytyneet osallistumasta ohjelmaan pitkälti periaatteellisiin syihin vedoten.

Villu: “Siis en ole tietoinen minkäänlaisista syistä, miksi periaatteet eivät sallisi osallistumista siihen ohjelmaan. Mitkä periaatteet? – Että TV ei ole punk tai jotakin semmosta? Minulla oli siellä ohjelmaa tehdessä todella hauskaa, ja kaikenlaista alkoholia oli siellä tosi paljon tarjolla. En olisi pystynytkään ilman alkoholia laulamaan, koska mulla on toi kurkkusairaus (minkä vuoksi miehen äänihuulet leikattiin kahteen otteeseen kuluneen vuoden aikana). Ilman runsasta alkoholin käyttöä minulta ei lähde ääntä ollenkaan. Ohjelman kuvauksissa sain puhua mitä halusin ja muuttaa coveroitavia biisejä just semmoisiksi kuin halusin. En osallistuisikaan ohjelmiin, jossa joku tulee sanomaan, miten mun jotakin pitäisi tehdä. Lisäksi tutustuin tosi kivoihin ihmisiin, ja meistä tuli hyvät ystävät. Se oli mun viime vuoden paras viikko. En tiedä, ehkä Suomessa on jotkut muut (kielteiset) jutut sen ohjelman kanssa, koska en ymmärrä ollenkaan niitä periaatteellisia syitä, miksi Ismo Alanko tai Tuomari Nurmio kieltäytyivät. Minä olen minä, teen mitä haluan, en tiedä, miksi mun pitäisi jollekulle todistaa jonkunlaista “punk-uskottavuutta” tai jotakin. En ole ikinä ollut mikään ortodoksi ja kyllä J.M.K.E.:n kuuntelijat tietävät sen. Punk on minulle vapautta, eikä jonkinlaisten sääntöjen täyttämistä. Lisäksi sain sieltä ohjelmassa vähän takaisin mun luovuutta. Se olikin yksi perus-syy miksi sinne meninkin, koska olen ollut tosi huonossa elämänvaiheessa enkä ole viimeiseen kolmeen-neljään vuoteen kirjoittanut yhtäkään biisiä. Siellä ohjelmassa sain tehdä vieraille biiseille uudet tekstit ja vähän myös uutta musiikkia. Ehkä se Vain Elämää -ohjelma on Suomessa jotakin muuta kuin Virossa, tai siis formaatti on tietysti sama. Luin, että Suomessa painetaan ohjelman yhdeltä tuotantokaudelta 75 000 kpl:n levykin. Täällä (Virossa) ei ohjelmasta tuoteta minkäänlaista levyä. Mutta ohjelma on tietenkin valtavirtaa. Kyllä sen katsojamäärät oli kai tosi korkeat täälläkin. Ihmiset rupesi tuntemaan mut taas kadulla.”

 
“…Niin, se on ilmeisesti aikalailla joka maassa missä ohjelmaa lähetetään, koska mukana ovat kunkin maan suurimmat tähdet vuodesta toiseen. Hollantilainen formaattihan se on käsittääkseni.”

Villu: “Emmä sitä tiiä, ei kiinnostakaan. Kiinnosti vain osallistuminen. En ollut tuota ennen sitä ohjelmaa katsonut paitsi joskus muutaman minuutin verran, jos jollakulla elokuvalla oli mainoskatko. Olen myös aina pitänyt erityisten cover-versioiden tekemisestä, J.M.K.E.:lla voisi niitä olla kai 100 kappaletta, jos kaikki luetaan mukaan, tai ainakin 70.

Mitkä asiat ja epäkohdat nykymaailman menossa, Viron sisäpolitiikassa ja maailmanpolitiikassa pitävät aikamiehet anarkisti-punkkareina? Millaisessa tilassa punk rock elää, onko sille vielä tilausta vielä vuonna 2016?

Lembit: J.M.K.E.:han on alusta alkaen ollut kantaanottava yhtye, mutta sitä ei missään nimessä täytyisi sekoittaa ns. “laulavaan vallankumoukseen”, mikä mielestäni oli valtaeliitin pakosta järjestämä “samettivallankumous”, missä oli ilmeisesti niin KGB:lla kuin CIA:llakin kätensä pelissä, ja mikä toimi alkusoittona nykyiselle Euroopan demokratiakriisille. Punk ja edelleenkin J.M.K.E.:n punk on (toivottavasti) edelleenkin oma kulttuurinsa kaiken muun ulkopuolella. Tää kaikki on tietenkin oma mielipiteeni. Punk-kulttuuri on vanhojen punkkien kohdalla muuttunut enemmän juomakulttuuriksi ja sitten on toinen laita ns. “oikeaoppineita” nuoria, jotka ei crustin lisäksi paljon tiedä ja kuuntele ja kopioivat kaikki ideologiansakin lännestä. Punk on kadottanut hampaansa ja siitä on tullut yksi valtakoneiston hyväksymistä alakulttureista, kun sillä ei kumminkaan muuteta enää mitään. Siksi olen kulkenut ja kuljen edelleenkin omin päin, vaikka punk oma-aloittellisuudellaan ja itse tekemisen ilolla jäävät aina mulle sielun kavereiksi.

En ole koskaan uskonut anarkismiin siinä määrin, että suosittelisin sitä ihmisten hallintojärjestelmäksi. Päätöksenteon hajauttaminen ja edustusdemokratian vähentäminen tulisivat kylläkin kuuloon. Anarkiahan tietäisi näille (valtaa pitäville) apinoille kaaosta, ja kaaoksen keskellä ruvetaan sitten ainoastaan tappamaan, ei muuta. Jos ihmiset eivät hengellisesti tai henkisesti kehity mihinkään suuntaan, niin voivat sitten kollektiivisesti tappaa itsensä. Valaat ovat huomattavasti hienompia eläimiä! Kai se on sitä evoluutiota, mihin en myös usko paskaakaan! Ollaan vaan jonkun korkeamman alakoulun mönkään mennyt biologian koe, jonka yksi minuutti tarkoittaa meille miljoonaa vuotta. Meitä ei vielä olla ehditty kaataa edes viemäriin…”

Kuinka Suomen punk-rock -yleisö on ottanut J.M.K.E.:n vastaan  30 vuoden aikana?

Villu: “Ne on ottanu meidät vastaan Ookoo.”

Jos saisit perustaa J.M.K.E.:n tänäpäivänä uudelleen, tekisittekö joitakin asioita toisin kuin mitä aikanaan bändinä teitte?

Villu: “Jos minä olisin minä, tekisin kaiken ihan samalla tavalla. Se vain on semmoinen… mikä vittu se suomeks on…”põhjus ja tagajärg” -asia – syy ja seuraus? – …Siis syyn ja seurauksen hommia!! …Mutta tiedemiehet puhuvat, että multiversumissa on loputon määrä maailmoja. Se tarkoittaa, että jossakin muualla on olemassa myös loputon määrä J.M.K.E. -yhtyeitä, jotka kaikki eroavat jotenkin toisistaan, vähemmän tai enemmän. Jonkun nimi on ehkä jopa J.M.K.I., J.F.K.E. tai H.I.F.K.”

Aamen & Aitäh!

 

Palju õnne sünnipäevaks, J.M.K.E.!!!

Livenä:
J.M.K.E. (EST) 30-vuotisjuhlakeikka + Rattus + Hot Kommunist (EST) + NollaNollaNolla  @ Nosturi, Helsinki. pe 22.1. Liput: 14,50€
J.M.K.E. (EST) 30-vuotisjuhlakeikka + Rattus + Psychoterror (EST) + Hot Kommunist (EST) + SS Robot (EST) @ Rock Cafe, Tallinna (EST) la 23.1. Liput 15
J.M.K.E. & Kumikameli -30-vuotisjuhlakiertue:

12.5.2016 Virgin Oil. Co, Helsinki
13.5.2016 Rockstars, Tallinna (EST)
14.5.2016 Rock n’ Roll, Tarto (EST)
27.5. Yo-talo, Tampere
28.5. Klubi, Turku (w/ AOM)

17.6. Henry’s Pub, Kuopio

18.6. Kerubi, Joensuu