Ikuinen Vaiva vastaan pupuhousurokut

Ikuinen Vaiva julkaisi kesäkuussa jatkoa muutaman vuoden takaiselle Kuolleista-debyytille. Charmi-nimeä kantava uutukainen käy päälle entistä häijymmin ja nostaa yhtyeen uudelle tasolle. Itsensä, kenties suu hieman virneessä, Jumaliksi kohottavat Mikko Nissinen ja Arto Tolonen laskeutuivat Noisen toimittajan tasolle ja kertoilivat yhtyeen kuulumisia. Heidän lisäkseen Vaiva-poppooseen kuuluvat vielä Sami Haarahiltunen ja Vesa Lähteinen.

ikuinenvaiva1

Ikuinen Vaiva on ensi kertaa Noisen piinapenkissä. Keitä te olette ja mistä tulette?

– Me olemme ajolähtörokin Jumalia ja tulemme alun pitäen kaukaa Vuokatin vaaroilta, Sotkamon pitäjästä. Levittäydymme nykyään myös Hämeen ja Uudenmaan seuduille. Leviämme kuin rutto, johon ei ole lääkettä.

Kuvaatte musiikkianne ajolähtörockiksi. Avatkaa termiä heille, jotka eivät tiedä Sotkamon Jymystä.

– Hyvin vaikeaa, jos ei tunne Thorma Parviaista, Odin Hartikaista saatikka Unto Nallea, mutta sanoisimme termin olevan genre, johon odotamme haastajia mm. Kankaanpäästä, Juvalta ja muista sopupallopitäjistä. Aiomme olla Jymyn tapaan kuitenkin oman genremme ylivoimainen ykkönen niin kauan kuin soitamme. Olemme yhtye, joka yhdistelee raskaan, menevän ja kaahaavan rockin, punkin ja metelin puolelta juttuja härskisti yli genrerajojen.

Kakkoslevy Charmi sekä näyttää että kuulostaa selvästi paremmalta kuin debyytti Kuolleista. Mistä tällainen energialataus löytyi?

– Suurin ero on se, että olemme panostaneet esituotantovaiheessa, tuotantovaiheessa ja biisien teossa oikeisiin asioihin. Lisäksi meillä on nyt kokoonpano, jolla on motivaatiota ja virtaa tehdä musiikkia ja keikkoja isommalla kädellä. Myöskin se että emme enää asu Rovaniemi-Kirkkonummi-akselilla vaikuttaa olennaisen positiivisesti kaikkiin asioihin.

– Materiaalin työstö oli varsin kivutonta, kuten aina. Erona aikaisempaan lähinnä se, että kaikki tehtiin viimeisen päälle. Olemmekin todella ylpeitä siitä, mitä levyltä kuuluu ja miltä se läpyskä näyttää. Kovasti hommiahan se vaatii, mutta toisaalta se on hyvin palkitsevaa, kun kaiken voi päättää ja tehdä itse miten parhaaksi kokee. Myös aputuottaja oli hyödyksi kokonaisuuden rakentumiselle.

Charmilla on paljon asiaa. Oletteko tosikkoja vai mikä maailman menossa vaivaa?

– Tosikkoja tiettyyn rajaan asti. Enemmän todellisuuden havainnointia, pirullista sarkasmia ja inhorealismia kuin tosikkoutta. Kainuulainen mielenlaatu kai sieltä takaa puskee. Lisäksi kaikki yhtyeen jäsenet työskentelevät sosiaalialalla, joten siviilielämääkin joutuu kukin yhtyeen jäsenistöstä näkemään pintaa syvemmältä verrattuna perusangstiseen, haaveilevaan pupuhousurokuun. Sillä seikalla on varmasti vaikutuksensa. Tosikkoja ei onneksi ole mukaan tullut, ja jos olisi, niin se ressukka olisi ampunut varmaan ekalla keikkareissullamme itsensä. Vaivan sanoituksien ei ole tarkoitus olla saarnaavia, mutta on niissä aina ollut hieman sellainen woodyguthriemainen klangi, että kuulija pysäytetään ajattelemaan maailman menoa. Mikään muu kun ei tunnu tuntuvan missään pilalle paapotulle nykyihmiselle.

Charmi keikkui ainakin hetken aikaa Fireboxin kuukauden myydyimpien TOP 5 -listalla. Oliko se tyyntä myrskyn edellä; mitä haaveita Ikuisella vaivalla on musiikkinsa suhteen?

– Se oli itse asiassa jakeluyhtiö Fireboxin myydyimpänä tuotteena kuukauden verran. Emme pane pahaksemme, vaikka se olisikin tyyntä myrskyn edellä. Mutta me emme myöskään haaveile älyttömyyksiä, me teemme emmekä selittele. Me keskitytään tekemiseen eikä meinaamiseen.

Toisin kuin itse levy, Charmi-kiertueen T-paita on järkyttävän ruma, miksi näin?

– Ruma paita herättää aina enemmän huomiota kuin kaunis. Ja paitaa ei voi kuunnella, toisin kuin levyä. Noh, Samaa rumaa teemaahan siinä paidassakin on kuin kansissa, vain pelkistetymmin. Eikä se rumaa ole nähnytkään!

Kesä on kulunut keikkaillessa. Millaista meno on ollut esiintyjän silmin katsottuna? Onko tien päällä tullut vastaan Spinal Tap -henkisiä kohtauksia?

– Keikkailu tiheämmällä tahdilla on mukavaa ja nitoo mukavasti jengiä puhaltamaan yhteen hiileen. Spinal Tap -menoa on ollut hyvinkin paljon, toki erityisesti hakematta sitä. Olemme jo miettineet kirjan tai oikeastaan raamatun julkaisua – Jumalia kun olemme – mutta ehkä tällainen ainakin vielä toistaiseksi tuntemattomampi bändi ei olisi kovin kiinnostava kirjamarkkinoilla. Katsotaan tulevaisuudessa, jos alamme myydä muutakin fanitavaraa. Tupperware- ja kahvikuppisarjaa on mietitty sekä syöttötuolia ja syöttölautasta. Lisäksi olemme suunnitelleet sellaista tuotepakettia, jonka voi hankkia itselleen K-kaupasta keräämällä tarpeeksi muumitarroja. Vaihtomarkkinat vaan pyörimään sitten kavereiden kesken, jos sattuu samalla naamalla Vaiva-muki monta kertaa kauppakassiin.

Nykyaikana monille levyille ei anneta juurikaan aikaa. Mitä antaisitte ohjenuoraksi kiireiselle kuulijalle, joka Charmin on käsiinsä saanut?

– Nykyajan musiikki on muutenkin tehty kiireiselle, kulutushysteeriselle ja keskittymiskyvyttömälle ihmiselle: lähes kaikki radiosta inhimilliseen kuunteluaikaan tuleva musiikki on kertakäyttöistä, idiootinkin ymmärrettävissä olevaa tekopenisuhon, lässynlässyn-ihmissuhdesanoitusten ja itkuraivareiden sävyttämää huttua. Charmi on levynä sellainen joka vaatii aikaa. Siispä kuuntele sitä rauhassa ja useasti. Ihminen tekee itse kiireensä ja lyhytjännitteisyytensä – älä sinä tee sitä samaa virhettä!

Ennen heipä hein sanomista on vielä aikaa huudella omiaan. Antaa tulla!

– Tulkaapa ihmiset keikalle ja ostakaa levyjä, molemmat todettu testeissä kannattaviksi aktiviteeteiksi! Ikuinen Vaiva -paidan voi myös ostaa lahjaksi kamulle vaikka ekoilla deiteillä tai anopille ja maailma pelastuu! UGH!

Sotkamon Jymy jatkaa urakointiaan välierissä Vimpelin Vetoa vastaan. Ikuista Vaivaa ei sen sijaan kesäloma aivan heti uhkaa, sillä keikkoja on tasaisesti vielä ainakin marrakuulle asti.

Mahdollisesti jotain samankaltaista