Highway to Hell : Bon Scottin elämä ja kuolema – Kosketus ikonin inhimillisyyteen

Gummerus

Kirjailija Clinton Walkerin koostama ja kirjoittama Highway to Hell- The Life and Death of Bon Scott, Legend of AC/DC julkaistiin alunperin jo vuonna 1994. Sittemmin kirjasta on painettu kaksi uusiopainosta päivityksillä ja uudemmalla aiheeseen liittyvällä materiaalilla höystettynä. Nyt kirja on saanut ensipainoksensa suomeksi käännettynä. Kirjan kirjoittamisvuonna jo paikkansa rock-ikonina kirkkaasti vakiinnuttanut, skotlantilais-australialainen räyhärockviisikko AC/DC oli hienoisessa uusionosteessa myyntimenestykseksi nousseen Razor`s Edge -LP:n ja sen kiertueelta nauhoitetun, niin ikään menestyksellisen Donington Live `91- albumin jälkimainingeissa.

Mistään rahastuksesta ei tässä kirjassa suinkaan ole milloinkaan ollut kyse, vaan teos pureutuu perustellusti ja ytimekkäästi yhtyeen alkuhistoriaan, australialaiseen maaperään, brittien siirtolaiskulttuuriin ja niihin juuriin, mistä AC/DC, tuo yksi rock-musiikin vaikutusvaltaisimmista rock-yhtyeistä sai alkunsa, kypsyi ja kehittyi yhdeksi maailman suurimmaksi yhtyeeksi yksin bändin jäsenten välisen henkilökemian, magian, taitavien tukijoukkojen, oman tiensä kulkemisen, sinnikkään myyräntyön, periksiantamattomuuden ja päättäväisyyden ansiosta.

Highway to Hell kertoo AC/DC:n uran merkityksillisimmän tarinan legendaarisen laulajan, elämän ääripäistä viehättyneen, Ronald “Bon” Scottin elämänkuvauksen toimiessa luontevan kerronnan viitekehyksenä. Kirja päästää lukijan lähelle seuraamaan monien ristiriitaisuuksien, alkoholismin riivaaman, mutta äärettömällä työmoraalilla varustetun ja päämäärätietoisen huippulahjakkuuden elämän makuista elämää.

Teos avaa vuosien varrella maanläheisen mutta räiskyvän Scottin kanssa läheisesti työskennelleiden ja aikaansa viettäneiden ihmisten avustuksella rock-ikonin persoonaa ja suhdetta yhtyensä jäseniin, taustavaikuttajiin, naisiin, aitoihin ystäviin, syljettävään yhteiskuntaan, johon hän ei koskaan lopulta sopeutunut ja häntä tähteyden saavutettuaan hyödyn tavoittelu taka-ajatuksenaan lähestyviin selkääntaputtelijoihin.

Kirjan juoni vie lukijan johdonmukaisesti ja lämpimään sävyyn Bonin elämän läpi. Kaikki alkaa hänen syntymä- (9. heinäkuuta 1946) ja lapsuusvuosien päivistä leipurin poikana pienessä Kirriemmuirin pikkukaupungista, Skotlannista. Juoni etenee Scottien Australian Perthiin muuton (1952) kautta Bonin nuoruuden läpi käyden läpi hänen kiinnostuksen heräämisen musiikkiin, bändikuvioiden alkuaskeleet mm. Fraternity-progeyhtyeessään, ensimmäisen avioliiton solmimisen, AC/DC:een liittymisen, ankaraa itsekuria vaatineen työnteon, yhtyeen päättäväisen mutta todella raskaan huipulle kipuamisen, pitkien ulkomaankiertueiden tekemisen, avioeron ja Englantiin muuton.

Vastapainona yhtyeen menestymättömyydelle Australiassa yhtye saavutti tasaisen vahvan maineen kasvattamisen Britanniassa, Euroopassa ja lopulta Yhdysvalloissa ankaralla keikkailulla ja kiivaalla levytystahdilla. Näiden tekijöiden yhdessä voidaan sanoa johtaneen AC/DC:n kansainväliseen läpilyöntiin.

Yhtyeen breikkaus alkoi näkyä Scottin viimeiseksi jääneen äänitteen, Highway to Hell-albumin liikkeelle sysäisemänä ja sinetöityi Scottin kuoleman jälkeen, ikään kuin Scottin muistolle tehdyllä Back in Black -klassikkoalbumilla vuonna 1980. AC/DC Scott mukanaan teki 1970-luvulla juuri sen armottomia uhrauksia vaatineen, ratkaisevan pohjatyön, minkä hedelmistä yhtye on voinut Back in Blackin jälkeen nauttia.

Scott samaan aikaan sekä rakasti rokkitähteyden viettelyksiä että vihasi sen mukanaan tuomaa näennäisyyttä ja yksinäisyyttä: todellisen ystävyyden puutetta. Kirjassa vainoharhaisen epäsosiaalisilla piirteillä kuvaillut Youngin veljekset olivat yhtyeessä sosiaalisen ja ihmisläheisyyttä kaipaavan Scottin täysiä vastakohtia, joka loi yhtyeeseen omat jännitteensä.

Kirja kuvaa myös hyvin yhtyeen ainutlaatuisen, luovan nelikon, Angus, Malcom ja George Youngin (yhtyeen jäsenten veli ja AC/DC:n alkuaikojen levytuottaja) sekä Scottin ainutlaatuista kappaleentekokemiaa, joka nelikon levy-yhtiön painostuksesta sekä hieman myöhemmin Scottin kuoltua ei enää koskaan palannut ennalleen.

Useiden epäsuotuisten osatekijöiden summana lukuisat henkilökohtaiset ristiriidat; sydänsurut, menetetyt rakkaat, toteutumattomat haaveet normaalista elämästä ja kyvyttömyys kontrolloida omaa elämäänsä alati massiivisemmaksi paisuvan rokkikoneen ohjaksissa johtivat lopulta Scottin viettämään kohtalokseen vain 33 vuoden iässä koitunutta, kostean itsetuhoista elämää.

Ville Putro on tehnyt hyvää käännöstyötä Walkerin päivitetystä ja myöhemmin täydennetystä kirjasta. Kerronta koskettaa aidosti ja avaa legendayhtyeen julkisuuskuvaa aivan toisessa valossa, kuin mitä siitä stereotypisesti on helppoa kuvitella vanhana junttirock-yhtyeenä. Se myös tuo oivaltavaa perspektiiviä siihen, kuinka sairaanloisia ja suhteettomia valintoja rockin ammatikseen teko vaatii tekijöiltään. Teos kuvaa myös erinomaisesti sen, kuinka ankara (lue: suuruudenhullu) työnteko huippurockyhtyeessä vaatii viekkaasti veronsa, vaikka tarkoitusperät olisivatkin niitä siisteimpiä ja jaloimpia, ja että tuskin mikään rockmaailmassa on lopulta niin kuin miltä sen ulospäin halutaan näyttävän.

4/5