Hexvessel : Kindred – “Tummempi ja vaikutteita ilmentävämpi kolmas”

(Svart Records 2020)

Tampereen psykedeelisen vihtahousupainotteisen folkin airut Hexvessel on tehnyt paluun kotimaiselle Svart Recordsille ensi kertaa sitten erinomaisen “No Holier Temple” -albumin (2012). Vuosikymmenen puolivälissä saksalaiselle Century Medialle albumin ja EP:n levyttänyt viisikko palasi kotoisan julkaisijan hoteisiin muutaman vuoden jälkeen “Kindred”-uutukaisellaan. Yhtyeen biisintekijä-keulahahmo Mat McNerneytä voidaan jo tässä vaiheessa pitää brittiläisen vaihtoehtomusiikin lahjana Suomelle. Herran kynästä syntyvät tyylikkäät kappaleet sisältävät vahvoja ja luontevia brittirock- ja -progelle leimallisia piirteitä.

Jethro Tullin ja Uriah Heepin tummempisävyisesti voimasoinnuilla junttaava lehtolapsi “Billion Year Old Being” avaa albumin räyhäkkäästi. Maalaileva, sävelkuluiltaan useaan suuntaan rönsyilevä blues “Demian” voisi yhtä hyvin olla Dead Moonin ja David Lynchin Twin Peaksin baarikohtausten soundtrackien musiikillinen yhteensulauma. Jesse Heikkisen rupisella soundilla revitelty skittasoolo itkee kappaleen alaati vahvistuvan outron ilmavaan lentoon. Kauniin dekadentti, jousien ja akustisten kielisoitinten upeasti nippuun kuroma Coil-cover “Fire Of The Mind” petaa puolestaan pohjan McNerneyn laululinjojen ja pehmeän äänen joka solulla aistittavalle herkkyydelle. Kappale on äänitetty Nokialla vanhassa mielisairaalassa, mikä lisää kappaleen hyytävyyttä. Vinksahtaneella lounge-bluesilla druidimaailman utuun sukeltava “Bog Bodies” on kauniisti kehräävä ja rauhoittavaa tunnelmaa ympärilleen väreilevä kappale. Uhkaavalla torviosuudella ja patarummuilla tajuntaan jyskävä, Velvet Undergroundin ja keskiaikaisen rituaalimusiikin transsinomaisuuden mieleen hivuttava äänimatto toimii erinomaisesti McNerneyn toteavien tekstien tukena.

“Kindred Moonin” säkeistössä kokeilullisuus alkaa tosin hiukkasen jo lähteä lapasesta ja varsinkin McNerneyn korkeasta rekisteristä lauletut säkeistöt kalpenevat sinällään hienosävyisesti Pink Floydin malliin komean rauhoittavalla sävelellä stemmalaulettujen kertosäkeiden rinnalla. Albumin erääksi vahvimmaksi kappaleeksi nousee myös “Magical And Damned”, joka mallaa hienosti Nick Cave & The Bad Seedsin tummien vesien sävelsyvyyksissä uiskentelevaa, vahvalla melodraamalla kuorrutettua taidebluesia. Vaikutteet puskevat kyseisessä kappaleessa läpi ehkä liiankin kanssa, mutta sävellysten laadukkuus huomioon ottaen se on tässä kontekstissa pieni miinus.

Albumin päättää yhtyeen alkutaipaleen okkultistis-vivahteiselle ja havuntuoksuiselle metsäläisfolkille syvään nyökkäävä akustinen leirinuotianäppäily “Joy Of Sacrifice”, jota loppubiisistä sisään hiipivät jousistemmat kasvattavat juuri sopivasti.

“Kindred” on hyvä ja sopivasti eri folkin ja bluesin sub-genrejen puolelle rönsyilevä albumi. Sen kappaleista yhtyeen juurevat esikuvat paistavat vahvasti läpi. Makuasia tosiaan on, haittaako sellainen puntaroidessa albumin hyvyyttä. – Allekirjoittanutta ei ainakaan liiemmin.

4/5